Hääpäivä - kenkäleikki, polttarimuistelot ja kimpunheitto

-Hanna-

Kuvauksen jälkeen kun palasimme juhlatilaan, saimme taas samantien kutsun istumaan ja vastaamaan totuudenmukaisesti tuleviin kysymyksiin. 

Vuorossa oli siis kenkäleikki. Minä otin toisen Jonathanin kengän ja hän minun toisen kenkäni. Kaasoni esittivät siis kysymyksiä, joihin piti vastata selät vastakkain nostamalla kenkä ylös vastauksena. Jos koin väittämän sopivan paremmin itseeni, kuin siippaani, nostin oman kenkäni ylös ja päinvastoin.

Kysymykset esitettiin aina ensiksi suomeksi ja sitten vasta ruotsiksi. Vaikka meillä oli sääntö etten saa nostaa kenkää ylös, ennenkuin kysymys oli esitetty molemmilla kielillä, niin taisin melkein jokaisen kysymyksen kohdalla ottaa pienen varaslähdön. ;)

Kysymykset ei aina olleet niin yksiselitteisiä. Esimerkiksiksi "kuka teillä siivoa kotona", päätyi siihen, että nostimme molemmat molempien kengät ja vielä samalla tavalla, että minun oli hieman korkeammalla kuin Jonathanin.  

Yhdessä tapauksessa ei nostettu kumpikaan kenkiä ylös laisin ja sitten tuli niitä, joissa oltiin ihan eri mieltä. Esimerkiksi, että ketä on enemmän aamuäreä. Jonathan väitti, että minä ja syystä, että olen ärsyttävä aamulla (eli en äreä) koska puhun liikaa. Minä taas väitin, että hän, kun ei halua puhua ensimmäiseen tuntiin ollenkaan. :P

Hauska tämä leikki oli kuitenkin, eikä avioeroa tarvinnut laittaa vireille vielä ainakaan :D :D

Ennenkuin pääsimme paikoillemme saimme polttareissa ansaitsemamme todistukset ja maalaamamme taulut toisistamme. Pojat kävivät myös läpi videon avulla mitä polttareissa tapahtui. Välillä täytyi vähän punastella materiaalia, sillä stringipeppu vilahdellen screenilla, ei ehkä ollut sitä illan tyylikkäintä antia näyttää sukulaisille. Noh, mutta huumorin kautta. ;)

Molemmilla meillä oli polttareissamme tehtävänä maalata kuva tulevasta puolisostamme.

Jonathanin aika kuvan tekemiseen oli loppuen lopuksi ollut erittäin rajallinen. tarkoitus oli ollut jatkaa myöhemmin polttareiden kuluessa aina kun oli mahdollisuus, mutta sitten sellaista ei enään ollutkaan. Maalauksessa minulla on vatsalihakset ( I wish), toisessa kädessä salibandymaila harrastukseni merkiksi ja toisessa kädessä höyryävä labramittalasi työni merkiksi. Aika kuvaava jos sanoisin. Minä taas päädyin tekemään kuvastani hieman erilaisen version. Siinä oli Jonathan, oluttölkki kädessä katselee auringonlaskua. Hän on ajanut scootterilla ylös mäelle rakentamalle mökilleen, josta näkyi myös se keltainen talo jossa nyt asumme. Ei ole pelkoa, että meistä ikinä mitään taiteilijoitakaan tulisi! :D :D

Bändi soitteli biisejään kaikissa mahdollisissa väleissä taakaakseen leppoisan tunnelman. Itseasiassa bändin jäsenet olivat kuulemma olleet hieman pettyneitä juhlien jälkeen, etteivät saaneet soittaa ihan niin paljon kuin halusivat. Meillä oli niin paljon ohjelmaa, etteivät ehtineet. Mutta ne olivat meidän häät, joten se on vaan hyväksyttävä, että meidän ehdoilla mennään. :)

Halit vielä marsalkoille, hyvin tehdystä työstä ja hienosta videosta , jonka parsivat kasaan polttareista. Tietysti myös siitä, että palauttivat sulhasen yhtenä kappaleena kotiin, että päästiin naimisiinkin. :)

Seuraavan vuorossa oli kimpun heitto. Jonathan koki sukkanauhan heiton hieman epämukavaksi tehtäväksi, joten päätimme yksinkertaisesti skipata sen. Kimpunheiton suoritimme silti, sillä  minulla ei ollut mitään ajatusta alkaa säilömään sitä.

Jokaisissa häissä, joissa olen ollut mukana on kimpunheitto tilanteissa tyttöjä joutunut vähän suostuttelemaan mukaan ja niin nytkin. Vähän nihkeästi siellä seisottiin ja aika kaukana, joten minähän heitin kimpun sitten heidän eteensä lattialle.

Sieltä ystäväni kuitenkin kävi sen salamannopeasti nappaamassa itselleen. Reaktionopeus kohdillaan. Ei sinänsä ihme, sillä treenaamme yhdessä joten tiesin, että siellä löytyy taistelutahtoa. ;)

Seuraavaksi naimisiin siis olisi menossa hän! ;)

Ikimuistoiset polttarit osa 3/3

*Bee kirjoittaa loppuillasta...*

Sen jälkeen kun oltiin laitettu päällemme ruudulliset kauluspaidat ja myyty Gavin, lisättiin asusteita. Kaikki laitoimme päähämme lippikset, linssittömät isot aurinkolasit sekä tarraviikset. Olin aivan innoissani kun mulle selvisi, että oltiin menossa Tavastialle Stigin keikalle. Vaikka kukaan meistä ei oo mikään Stig fani niin näytettiin kaikki aivan Stigiltä ja yhteishenki oli aivan katossaan.

Ostettiin mustikkashotteja ja otettiin kuvia meidän vaahtoviiksistä shottien jälkeen. Jorailtiin Stigin tahdissa kuin viimeistä päivää kun sitten yhdessä vaiheessa polttariporukkani huutaa Stigille, että täällä olis yks polttarisankari. Yleisön joukosta joku huusi, että "Eihän sillä oo edes housuja!" Hahah... oli mulla, mutta paita oli tosiaan vaan niin pitkä ja housut lyhyet shortsit. HYPPÄSIN TAVASTIAN LAVALLE JA JORASIN STIGIN JA KULLANKAIVAJIEN KANSSA KOKO RYYPPY -KAPPALEEN LÄPI. Huippua! Mulla ei ole mitään tietoa, mitä mä oon siellä lavalla oikein tehnyt, mutta ystävät oli aivan tippa linssissä kun tulin sieltä lavalta pois. Myös keikan jälkeen kun menin vessaan niin ihmiset tuli sanomaan, että olin ollut lavalla aivan mieletön ja näytti siltä, että olin osa showta. Myös Tavastian ulkopuolella ihmiset tuli sanomaan, että mulla oli hyvä meno. JEEEEEEEE!!! Mähän voin periaatteessa sanoa esiintyneeni Tavastian lavalla. Überhuippujuttu! Myös Stig oli überhauska. :D

Ulkona sain vaihtaa taas pukua ja tällä kertaa sain päälleni kultaiset haalarit, aurinkolasit sekä afroperuukin. Hypättiin karaoketaksiin ja laulettiin lähes tunti erilaisia klassikkobiisejä. Tai ehkä me jopa huudettiin ne biisit läpi. :D

Saavuttiin kaaso H:n vanhempien vanhalle asunnolle Kauniaisiin. Pelattiin "Kuka meistä todennäköisimmin..." -peliä, syötiin tortilloja, laitettiin musat pauhaamaan ja mentiin saunomaan. Saunassa olin saada jauhoja ja kananmunia selkään perinteiden mukaisesti, mutta kun astuin alalauteelle niin koko kananmunalasi rikkoutui lattialle. Lauteet ei ollu paikoillaan ja ne kippasi. Pieni vahingoniloinen nauru pääsi kun kananmunista tuli kokkelia kuumilla laatoilla, eikä päätyneen mun selkään. Ja koska polttareihin kuuluu usein se, että joku hävittää jotain tai sitten satuttaa itsensä niin pitihän molemmat käydä läpi. Yksi ystäväni hukkasi lompakkonsa keikalle ja toinen onnistui saunassa murtamaan isovarpaansa ja lähti Jorviin hakemaan kävelykeppejä. Hän jatkoi matkaansa sitten kotiin, mutta hei onneksi tää onnettomuus sattui vasta yöllä, ettei koko päivää sentään missannut. Huono juttu tässä on se, että tällä ystävälläni on omat polttarit ensi viikonloppuna niin nyt menee suunnitelmat sitten ihan uusiksi. :/

Aamulla oli yllättävän hyvä olo siihen nähden, kuinka paljon oli lauantaina juonut. Syötiin mahdottoman hyvää aamupalaa kakkuineen kun paikalle saapui henkilö tekemään mulle vielä kasvohoitoa. Mulle ei oo koskaan aikaisemmin tehty kasvohoitoa ja tää tuli muutenkin niin tarpeeseen.

Tähän päättyivät ikimuistoiset polttarini. Olen niin etuoikeutettu, että mulla on näin upeita ystäviä, jotka on nähneet vaivaa mun polttareiden eteen. TÄTÄ EN KOSKAAN TUU UNOHTAA! <3

Ikimuistoiset polttarit osa 2/3

*Bee jatkaa tarinaansa...*

Tosiaan vesiskootteriajelun jälkeen käveltiin lähelle Carusellia kun huomasin kaaso S:n juttelevan miehen kanssa, jonka selässä luki Sky Divers tai jotain vastaavaa. Tässä vaiheessa aloin taas pelkäämään kuollakseni, että nyt seuraava tehtävä liittyy korkeisiin paikkoihin. Olin niiiiiiiin huojentunut kun nurmikolla hetken istuskelun jälkeen tää mies tuli hakee meidät ja tien toiselta puolelta paljastui sumopainialusta. Tää todella hauska ohjaaja puki mut ja mun valitsemani ystävän sumopainipukuun ja sanoi, että mun täytyy ottaa kaikkia mun ystäviä vastaan matsi. Sumopaini oli yllättävän hauskaa, mutta myös tosi raskasta. Olin ihan rikki jo ensimmäisen matsin jälkeen ja ohjaaja oli onneks vitsaillu sen suhteen, että mun kaikkia ystäviäni vastaan pitäis otella. Ystäväni eli kaaso S vei tän erän ja sain onneks pitää taukoa tän jälkeen. Siinä sitten pelattiin toisiamme vastaan kun toinen polttariporukka tuli paikalle. Tällä kundilla oli joku ihme koirapuku päällä ja se myi banaaneja. Otettiin sankarin kanssa vähän matsia kun tää polttariporukka näytti siltä, että niillä on muutenkin vähän tylsää. En edes muista kumpi voitti, mutta rankka matsi oli. Meidän polttariporukan Johannat otti matsia toisiaan vastaan kunnes mä sitten puin sumopainiasun vielä kerran päälle. Tavoitteena oli hankkia kadulta vielä yksi vastustaja. Tää kundi vietti tyttöystävänsä kanssa aurinkoista ja kaunista päivää penkillä kun keskeytettiin niiden lemmenpuuhat. Täpärästi sain jopa voitettua tän kundin, vaikka se olikin mua kaksi kertaa isompi. Tai kukapa mua pienempi olis ollu kun oon vain 155cm pitkä (lyhyt). :p

Matsien jälkeen kyselin vastaantulijoilta avioliittoneuvoja, jotka videoitiin. Kaikki ei olleet kovin yhteistyöhaluisia, harmi vaan. Käveltiin Iso-Roballe, syötiin yhdet hampurilaiset ja suunnattiin Shaker cocktail-baariin. Sitä ennen otettiin kuitenkin työkavereille kuva työpaikan edestä.

Taas vaihdettiin asua ja tällä kertaa vielä enemmän paljastavampaan asuun. Sain päälleni pelkät bikinit, leit kaulaan ja pään päälle sekä hulahula-hameen. Liikuin tiskin taakse komean miehen seuraksi (mistä näitä komeita miehiä oikein satelee?), joka opetti mut tekemään Mai Tai -drinkin. Samalla heiteltiin vähän pulloja, mutta en ollut kovin hyvä siinä. Todettiin, että ehkä musta ei baarimikkoa tule, mutta super hauskaa oli.

Tytöt osti drinkit itselleen ja istuuduttiin Shakerin terassille. Yllättäen Pete Parkkonen pamahtaa longboardinsa kanssa Shakerin viereen ja keskustelee joidenkin terassilla olevien ystäviensä kanssa. Me käytiin heti Peten kimppuun ottamaan yhteiskuvaa ja tiedustelemaan avioliittoneuvoja. Pete jätti myös J:lle videoterveiset missä katsoo mun asukokonaisuutta ja tokaisee viettävänsä tän illan mun kanssa. Hahah... parasta!

Taas tuli aika vaihtaa vaatteita. Nyt sain päälleni sporttishortsit, Norsunluunrannikon futispaidan, saman vanhan pannan jossa lukee SWAG sekä vuvuzelan. Juotiin drinksut loppuun ja vuvuzelaa töräytellen käppäiltiin Forumiin O'Learys nimiseen sporttiravintolaan. Paita oli sen verran iso, että näytti siltä, että mulla ei ole housuja lainkaan. Vedettiin quesadillat naamariin ja jäätiin terassille vielä istuskelee.

Uskomatonta kyllä, mutta ennen kuin liikuttiin seuraavaan kohteeseen niin vaihdoin TAAS vaatteita. Nyt koko polttariporukka laittoi päällensä ruudulliset kauluspaidat. Mun farkkukauluspaita oli jälleen sen verran iso, että housuja ei näkynytkään. Ennen seuraavaa aktiviteettia mun tehtävä oli myydä Gavin ilman uimashortsejaan. Kuin ihmeen kaupalla sain myytyä Gavinin 5 eurolla yhdelle kundille. Pyysin 2 euroa, mutta sain lopulta 5€. Mieletöntä!

To be continued...

Ikimuistoiset polttarit osa 1/3

*Bee itkee onnesta...*

Ei mikään vitsi, vaan ihan oikeasti oon tänään useamman kerran purskahtanut itkuun. J tuli kotiin omista polttareistaan kun mä kirjoitin kiitosviestiä mun 9-henkiselle fantastiselle polttariporukalle. Tuli niin tippa linssiin kun ajattelin, että kuinka ihania mun ystävät on ja kuinka paljon vaivaa ne oli nähneet mun polttareiden eteen. J luuli, että jotain oli sattunut kun olin itkuinen niin mä halasin sitä ja sanoin itkun seasta, että "Mulla oli vaan niin hauskaa!" Uskomatonta, miten päivään voi mahtua niin paljon hauskoja aktiviteetteja. Siispä tässä teille pitkä tarina vain muutaman saamani kuvan kera. (Pahoittelut kuvien sensuurista ja laadusta)

Lähdin viikonloppuna meidän mökille Barösundiin Inkooseen kaaso R:n kanssa. Koska tässä ei enää ole oikein vapaita viikonloppuja ennen häitä niin olin aika varma, että polttarit alkaa lauantaina mökiltä, vaikka todella uskottavasti mua saatiinkin melkein höynäytettyä. Pe-la yönä en saanut unta ollenkaan kun jännitti niin paljon. La aamuna meidän piti mukamas lähteä Barösundiin markkinoille kunnes kaaso R antoi mulle oluen käteen ja sanoi "Tehdääs nyt niin että mä annan sulle yhden oluen mukaan ja sä meet tonne laiturille istuu ja kattoo mitä tapahtuu. Mä lähden tonne toiseen suuntaan." Nopeasti yritin laittaa meikkiä naamaan ja pestä hampaat. Istuin laiturilla noin 5 minuuttia kun mun vanhemmat tuli viereiseltä mökiltä naureskelemaan mulle. Näytin varmaan aika poloiselta kun istuin siinä yksin yksi olut kädessä, eikä aamupalaakaan ollu vielä saatu. 10 minuutin kuluttua laituriin pamahti vene, jossa oli kaksi kommandopipoista miestä. Luin heidän antamansa ohjeet ja hyppäsin kyytiin. Venematkan aikana tein yhden ristikon, joka liittyi puolisooni, palapelin, join skumppaa ja söin täytetyn croissantin ja bebe-leivoksen. Puolivälissä venematkaa silmät sidottiin.

Hetken päästä saavuttiin johonkin satamaan - luulisin että Inkooseen. Siellä mut talutettiin autoon edelleen silmät sidottuina ja kamalat pelastusliivit päällä. Korviin laitettiin vielä kuulokkeet ja käteen annettiin askelmittari, uimalasit sekä auton skraba. Ööööö... :D Automatka oli yllättävän pitkä ja tulin siitä vähän huonovointiseksi kun en nähnyt mitään. Vähän hämmennyin niistä välineistä, mutta en sen kummemmin jäänyt miettimään niitä kun en nähnyt mitään yhteyttä esimerkiksi askelmittarin ja uimalasien kanssa.

Lopulta saavuttiin johonkin huoltoasemalle, jossa mut riisuttiin ylimääräisistä asusteista. Näky oli aika miellyttävä kun vastassa oli komea mies moottoripyöränsä kanssa. Laitoin nahka-asun päälle ja hyppäsin miehen kyytiin. Harmi, että tästä miehestä ei oo kuvaa. :)

Prätkäily oli aivan mielettömän hauskaa ja mies oli mukava. Päädyttiin Hietsuun, missä ystävät jo odottikin. Vaikka keli lämpeni koko ajan niin onneksi aamulla ei rannalla ollut vielä niin paljon porukkaa. Mut nimittäin puettiin Baywatch uima-asuun (Baywatch on yksi mun lempinimistä) ja sain vielä pumpattavan Gavinin (miespuolinen Barbara) sekä Baywatch pelastusvälineen rinnalleni. Siinä sitten Gavinia heiteltiin veteen ja mä kävin sen sitten aina pelastamassa. Ihan oikein mulle, koska vasta silloin heitin talviturkin pois kun vesi on ollu tänä kesänä niin kylmää. Annoin Gavinille vähän elvytystä ja kun se virkosi niin juoksin rantaviivaa pitkin hiukset hulmuten kun sisko otti videokuvaa. Lopulta vaihdoin sitten vaatteet ja lähdettiin ystäväni vanhempien asunnolle syömään aamupalaa.

Harmi, että tässä vaiheessa olin edelleen vielä vähän huonovointinen. Onneks olo kuitenkin parani sitten aamiaisen jälkeen, vaikka kovin paljoa en saanut syötyäkään. Tuli taas vaatteiden vaihdon aika kun sain päälleni vaaleanpunaiset leopardilegginsit, äidin ikivanhan pinkin sporttiyläosan ja bikinin alaosan, donitsin hiuksiin, hienon otsapannan ja lenkkarit. En oikeastaan edelleenkään tiedä, että onko toi pinkki asu sporttiasu vai uima-asu, mutta joka tapauksessa mun napa näkyi.

Lähdettiin kävelemään Helsingin keskustaan, pysähdyttiin vähän puistojumppailemaan 5 minuutiksi ja ampaistiin Kampin kauppakeskukseen. Pikkasen ihmiset tuijotti. :D Käytiin ostaa lisää juotavaa ja huomattiin Kampin edustalla Pepsin piste, jossa otin pöytäfutisskabaa valitsemani Pepsi-miehen kanssa. Jotenkin ihmeellisesti onnistuin jopa voittaa sen skaban. Otettiin Pepsi-miesten kanssa pari yhteiskuvaa ja eikuin Pepsit mukaan ja suunta kohti ratikkapysäkkiä.

Ratikalla päädyttiin Kaivopuiston kiepeille ja käveltiin Mattolaiturille. Kaivopuistossa pelkäsin kuollakseni, että joudun hyppää benjin. Ihan mitä vaan, mutta pliis ei mitään, mikä liittyy korkeisiin paikkoihin tai niin mä ainakin ajattelin. Istuttiin Mattolaiturilla kun taas vastaan tuli yksi kommandopipoinen mies, mutta nyt ei tullukaan veneellä vaan vesiskootterilla. Olin aivan liekeissä! Mies ajoi niin hurjaa vauhtia, että meinasin pari kertaa tippua vesiskootterin selästä, mutta oli niin mielettömän kivaa. Tosin mun pinkit huulipunat oli miehen pelastusliivin selässä kun pää oli pari kertaa pamahtanut sen selkään. :D Olin toiselta puolelta ihan litimärkä ja mies paljastui yllättäen sitten mun yhdeksi tutuksi. HURJAAAAA!!!

To be continued...

Polttarit - Suomi Osa 1

-Hanna-

Näin häiden jälkeen on minulla ollut jonkinsortin palautumiskausi kaikesta. Vaikka sitä itselleen uskalsi vakuutella, ettei juurikaan stressiä kokenut häiden valmisteluissa, niin pakko oli syödä sanansa viimeisellä valmisteluviikolla. Seei ollut enää stressiä vaan lähinnä kaaosta omasa päässä. Nyt on kuitenkin pahimmasta toivuttu ja "hanimuuni" alkaa olla jo vähän takanapäin, joten voi palautua arkeen ja alkaa purkamaan tätä vyyhtiä täällä bloginkin puolella. 

Jotta asiat menisi kronologisessa järjestyksessä, on minun ehdottomasti aloitettava kirjoittamalla ennen häitä tapahtuneista jutuista, eli polttariviikonlopustani Suomessa. Niistä on jo tovi vierähtänyt, mutta sen verran unohtumattomat hommat oli siskoni kumppaneineen järjestellyt, ettei sitä hevillä pääse unohtamaan! ;)

Lensin Suomeen vapun aattona, kun kaikki muut riekkuivat ympäri pitäjää yo-lakit päässä. Siskoni tuli hakemaan minut Lentokentältä yhdentoista aikaa yöllä ja saman tien laittoi skumppapullon käteeni. :) Kun saavuin perille oli vierashuone koristeltu siskoni tekemillä hääaskarteluilla! <3

 

 

 Torstaipäivä ja ilta meni mukavasti perheen kanssa grillaillen ja munkkeja paistamalla. Minä en oikeastaan tehnyt muuta niiden eteen, kuin esittelin ja söin! :D 

  

Perjantaiaamun aloitimme shoppailemalla ja muun muassa etsimällä siskolleni boleroa kaasonmekkoa varten. Joku ohikulkija sai jopa ihailla näyteikkunassa vilistävää elävää mallinukkea.

Iltapäivällä sain kuulla, että on jo jotain hommeleita tiedossa. :) Komentona oli laittaa sisäpelikengät jalkaan ja treenivaatteet päälle. Lähdimme ajelemaan kohti pääkaupunkiseutua ja lopulta päädyimme Myllypuron ED-areenalle , johon oli yllätyksekseni myös perheeni päätynyt paikalle. Tiedossa oli HOHTOSÄHLY. 

 

Jos joku ei vielä tiennyt, niin minulla oli jo vuosien saatossa melkein sählymaila kasvanut käteen kiinni, ennen vuoden takaista vammaa ja polvileikkausta, joka lopetti pelaamiseni ja siirryin valmennushommiin. Ikävä pelikentille on luonnolliseti kova ja oli aivan upeaa päästä heilumaan mailan kanssa kertaalleen  ja vielä hohtotyyliin! Voin suositella kaikille: superhauskaa, mutta hikistä! Polttarisankarina tehtäväni oli vetää alkulämppä ja sitten alkoi totinen touhu. Vaikka toisille oli maila vähän tutumpi käteen kuin toisille, ei se siellä pimeydessä haitannut  mitään ja kaikki oltiin ihan samalla viivalla osumatarkkuuksien kanssa.

 

Loukkaantumisia ei onneksi tullut, muita kuin henkisiä ;)

kaikkensa antaneena

joukkuekuva

Ihan kaikkien mielestä homma ei ollut niin hauskaa aluksi, kun vähän pimeys pelotti. Mutta sittten alkoikin siskontyttöä harmittamaan, kun ei saanut olla muitten mukana. Areenan henkilökunta oli kyllä huippua ihan kaikin puolin, niin nestetasapainon ylläpitämistarkoituksessa, kuin perheen pienimpien huomioonottamisessa. Peukku heille!

Sählyn päätteeki menimme vielä porukalla syömään ja nauttimaan toistemme seurasta!

  

  

 

Illan parhaan kuvasarjan tarjosi Sofia 2 vee tutkimalla asiantuntevasti juomalistaa. :D :D

Seuraava päivä olikin sitten jo erilaista menoa tosiaan, mutta siitä kirjoitan lisää seuraavalla kerralla.