Hääpäivä - kakun leikkaus

-Hanna-

Vielä olisi yksi postaus jäljellä meidän hääpäivän dokumentaarisista kuvista.

Ilta jtakui tanssilla ja yleisellä hauskapidolla samalla kun ihmiset alkoivat valua myös baaritiskille tilailemaan juomia meidän taitavilta baarimikoilta.

Ennen kakun leikkuuta halusi bändi kuitenkin antaa meille oman lahjansa, joka oli kaunis laulu/kappale heidän esittämänään.

Ruotsissa, tai ainakin Halmstadissa se kaikkien tanssima tanssi on bugga. Siinä missä suomalaiset ketkuttavat valssia ja foxtrottia, nin ruotsalaiset heiluvat ja kieppuvat buggaa. Sulhasen äiti pääsi kuin pääsikin tanssimaan poikansa kanssa, vaikka kyseessä ei ollutkaan valssi. :)

Päätimme, ettemme panosta hääkakkuun vaan haluamme ihan omatekemät kakut , jotka sopivat meidän DIY-teemaan ja siskoni Miina taisi hoitaa suurimman osan kakkujen teosta äitini auttamana. Kakkuja oli kahta eri makua; suklaa ja vadelma. En syö itse suklaata, koska olemme vuosia sitten lyöneet vetoa toisen siskoni Jennin kanssa suklaalakosta, eli tarvitsimme myös suklaattomia kakkuja ihan meitä varten. ;)  Väsäsin itse kakkukoristeet, joissa oli erilaisia tekstejä viireinä.

Hääparille tehtiin pienempi kakku jonka leikkasimme kaikkien edessä. Olin tilannut meille kakkuveitset, joihin oli kaiverrettu meidän nimemme ja hääpäivä. Lisäksi kakkuhaarukat ostin kirpputorilta ja veljeni auttoi leimaamaan ne kirjainstansseilla teksteillä "Mr" ja Mrs". Valitettavasti näistä yksityiskohdista meillä ei ole kuvia, mutta toivottavasti ehdin tehdä niistä oman postauksen myöhemmin. 

Minä tietysti olin täysin valppaana polkaisemaan ensimmäisenä kakunleikkuussa. Pienenä ongelmana siinä kisailussa oli vaan se, että Jonathan ei tiennyt koko asiasta mitään. Ikinä kuulemma kuullutkaan, että kakunleikkussa polkaistaan. :) Kun hän ja vieraat sitten kuulivat mitä se tarkoittaa, kun minä ehdin polkaisemaan ensiksi, ei Jonathan halunnut uskoa koko juttua perinteeksi ja lopulta sitten halusi uusinnan.

Ei uusintoja, joten minä päätän! :D

Meidän poissaollessamme olivat vieraamme opetelleet yhdessä bändin kanssa kappaleen "All you need is love", jonka he lauloivat meille samanaikaisesti kun leikkasimme kakkua. Olimme vaan niin kovin keskittyneitä omaan suoritukseemme, että hädin tuskin ymmärsimme sitä! :D

Olin 120% varma, että Jonathan läväyttää kakun naamaani, joten kuvista näkyy erinomaisen hyvin, kuinka olen valmiina puolustamaan kasvojani. ;)

Ei, en saanut kakkua naamani, joten en voinut sitä tehdä hänellekkään! ;)

Ja, ei muuta kuin muutkin kakun kimppuun ja täten virallinen osuus on ohi ja bileet voi alkaa! :)

Tunti kakunleikkuun jälkeen kuvaaja lähti, mikä oli sinänsä jo kolme tuntia ylitöitä hänelle, joten virallisia kuvia ei loppuyöstä ole olemassa ja voisin luulla, että epäviralliset saatan jättää julkaisematta. ;)

Joitain yksityiskohtia en kuitenkaan ole erityisemmin vielä esitellyt, joten ajattelin, tehdä vielä esittelypostauksen ainakin meidän Photoboothista, kaasojen sekä marsalkkojen selviytymispakkauksista, asusteista ja lahjakärrystä. Tämä tarkoittanee, että ette pääse vieläkään eroon tästä rouvasta ja meidän häistä. ;)



Hääpäivä - juhlatila

-Hanna-

Tänään ajattelin jatkaa hääpäivämme tarinaa, mutta hyppäänkin ensin kuviin siitä, miltä juhlapaikka näytti hääpäivänä, ennenkuin hääpari ja vieraat otimme sen valtaamme. :)

Loppuen lopuksi tilasta tuli vielä parempi kuin olisin ikinä osannut kuvitellakkaan. Olenkin laittanut muutaman kuvan aiemmin siitä, miten laitoimme valoja ja harsoja kattoon ja mieheni rakenteli baaria sun muuta.

Toisen tillalla sijaitsevan konehallin "vintille" oli kerätty vuosikymmenien saatossa pölyttymään kaikenlaisia vanhoja työkaluja ja tavaroita, jotka kannoimme alas ja pesimme huolella. Jonathan halusi ehdottomasti kaikki näytille seinille ja siellähän ne nökötti hääpäivänä vieraiden ihmeteltävänä.

Olimme vuokranneet aterimet pitopalvelusta samaan pakettiin ruoan kanssa. emme lähteneet niillä pröystilemään sen kummemmin, sillä yksinkertaiset astiat sopivat tyyliimme ja heillä ei olisi ollutkaan tarjota paljon muuta, sillä heillä oli toiset häät järjestettävänään paikan päällä samanaikaisesti.  

Kaasoni oli kerännyt käpyjä viime syksynä, jotka hän oli minulle kuivannut, jotta ne aukeaisivat nätisti ja saisimme paikkakortit niihin seisomaan. Lisäksi kattaukseen oli aseteltu hieman isompia käpyjä koristeeksi. Ikeasta ostin numerolaput toimittamaan pöytänumeroiden virkaa ja ripustin ne juttinarulla kynttilöihin.

Ostimme Ikeasta pitsikangasta jonka leikkasimme kaitaliinoiksi, sillä olisi ollut sääli peittää yhtään enempää pöytien hienoa karheaa pintaa.

Rakas ja kätevä kaasoni oli myös askarrellut aivan upeat pilttipurkkimaljakot ja kynttilälyhdyt. Halusimme pitää pöydän suhteellisen simppelisti koristeltuna, sillä pöytiin tuli myös juomat, jotka vie aikapaljon tilaa keskeltä.

Ostimme juuttikangasta, josta äitini ompeli taskut aterimille ja servetille. Sain kummitädiltäni ihanaa pitsiä, jonka saimme ommeltua taskuihin koristeeksi. Kaikki sopi hyvin yhteen meidän maalaisromanttiseen ja yksinkertaiseen teemaamme erityisesti siitä syystä, että mieheni rakentamat pöydät olivat jo yksistään niin upeat.

Ostin vanhantyylisiä limupulloja paikallisesta kaupasta ja sijoitimme ne juomatelineeseen, jonka myös löysimme vintiltä siellä puuhatessamme. Illan aikana tarjoilivat menivät ympäri kantaen tätä telinettä tarjoillen ihmisille alkoholitonta juotavaa. Loistava idea heiltä ja olin oikein tyytyväinen tämän nähdessäni! :) 

Jonathan pulttasi baarijakkarat betoniin kiinni niin, että niissä sai roikkua ihan surutta, aiheuttamatta sen suurempaa vaaratilannetta. Peitimme myös rumat mustat nahkaistuimet valkoisella lakananpalalla, sillä ne olivat jo vähän rikki sieltä ja täältä.

Mieheni vanhemmat olivat sijoitelleet pyynnöstämme vanhoja puulootia sinne tänne pihalle, mikä toi mukavasti elämää muuten niin autioon pihaan.

Rakensimme Ikeasta ostetusta lakanasta ja puukehikosta screenin projektorille, jotta vieraat pystyivät esittämään videoita puheissaan ja muissakin tapahtumissa. Lisäksi screeni oli yhdistetty tietokoneeseen, joka päivitti koko ajan kuvia Instagramista, jotka oli tägätty meidän instagram tägillä, #almgardenwedding.

Juhlien alussa näytimme myös screenillä istumajärjestyksen ja täysin uuden sukunimemme, jotta ihmiset näkisivät miten se kirjoitetaan ;)

Tuolit löysimme Blocketista, mikä vastaa suomalaista tori.fi-sivustoa. Pizzaravintolan omistaja oli uusinut ravintolan tuolinsa ja myi vanhoja tuolejaan pilkkahintaan. Eihän ne niin kovin nätissä kunnossa ollut, mutta peitimme ne Ikean Knoppa-lakanoilla ja tilasta tuli yllättävän juhlava. Tuoleja oli kaiken kaikkiaan neljää erilaista, mutta hyvin ne sulautuivat yhteen peitettyinä. Keskimmäisessä rivissä olleet käsinojalliset tuolit vaan aiheutti hankaaluksia lakanoiden sitomisen kanssa, mutta pysyi ne nyt suurinpiirtein paikallaan.

Toinen istumajärjestys oli kirjoitettuna talosta remontin yhteydessä poistettuun vanhaan peiliin.

Nyt olen esitellyt suurinpiirtein miltä paikalla näytti ja seuraavssa postauksessa jatkamme hääpäivän tarinaa siitä, kun paljastamme juhlatilan vieraille.

Hääpäivä - Saapuminen juhlapaikalle

-Hanna-

Taas jatketaan hääpäivän tarinaa! :)

Heti vihkimisen jälkeen otimme viralliset potretit ja paljon epävirallisiakin kuvia. Hyppään nyt niitten yli ja esittelen ne vasta sitten myöhemmin, sillä emme ole vielä valinneet kiitoskorttikuvia ja en halua jakaa niitä ennenkuin vieraat ovat nähneet ne.

Vieraat ehtivät odottelemaan vajaan tunnin ja tarjosimme heille virvoikkeita ja sormiruokaa sillä aikaa kun myös järjestimme "tipspromenaadin" puutarhassa. En kerta kaikkiaan löydä sille suomenkielistä vastinetta, mutta laitoimme kysymyslappusia koskien meitä ja yhdessäoloamme pitkin  poikin ja ihmiset kävelivät lukemassa laput ja vastailemassa kysymyksiin.

Autuaan tietämättömänä olimme siitä häslingistä, mikä apureillani oli ollut juhlapaikalla sillä aikaa kun olimme poissa. Hyvin he vaan onnistuivat kaikki viimehetken ongelmat ratkaisemaan. Nuo enkelini! <3 Ilman heitä ei päivästämme olisi tullut mitään!

En ole ihan varma mitä laki saattaisi sanoa lipun turmelemisesta tällä tavalla, mutta leikkasimme Suomen ja Ruotsin lipun kahtia ja liitimme sen yhteen, symboloidaksemme kahden kulttuurin ja kielen yhdistymistä.

Edellisenä iltana askartelin meille tienviitan kattoon tulleista ylijäämäkankaista ja heinäpaaleista. Jos tämän missasi, niin sitten olisi ehkä aika hankkia silmälasit! :D

Päästyämme perille oli ihmiset jo rivissä odottamassa onnittelumaljoja. Jonathan gentlemannina tietysti nosti minut alas vaunusta sillä heinäpaali, jota käytimme jalustimena, oli jäänyt pellolle potrettikuvausten aikana.

Olin askarrellut vanhan kirjan sivuista tötteröitä viljan jyville ja leimannut meidän nimikirjaimet ja hääpäivän leimasimella jokaiseen tötteröön. Tein jokaiselle vieraalle oman tötterön ja kummasti olivat kaikki hävinneet , vaikka ajattelin, että niitä olisi ollut ylimäärin! :)

Ja kyllähän niitä jyviä satoi. Vielä seuraavana päivänäkin löysin niitä ihan joka paikasta! :D :D

Meillä kävi pikku virhe, emmekkä skoolanneet samanaikasesti vieraiden kanssa. Tämä johtui siitä, että Jonathan oli yllätyksenä minulle ostanut pinkkiä Möettia meille kahdelle ja minä kun luulin, että skoolaamme samalla kuohuvalla kuin muutkin! Noh, eihän se auttanut, kuin kiivetä takaisin hakemaan kaasoltani Miinalta lahjaksi saamamme shamppanjalasit ja avaamaan pulloa pika pikaa! :)

Eipä tuo mitään haitannut ja kaikilla oli vielä lasissa juotavaa, kun skoolasimme toistamiseen. :)

Bändi, jonka olimme palkanneet illaksi ehdottivat itse, että voisivat soitaa kitaraa ja viulua sillä aikaa kun mingel on kesken ja juomme kuohuvaa. Se toi kivasti tunnelmaa odotteluun.

Halusimme pitää itse aitan suljettuna aina ihan viime hetkille asti joten kukaan ei päässyt kurkkimaan mitä siellä tapahtuu. Syynä oli myös se, että tarjoilivat hoitivat niin, että alkuruoka oli valmiina jo jokaisella paikalla, kun vieraat astuivat juhlatilaan.

Viimeiseksi ennen ovien avaamista kuvaaja kiipesi toisen aitan vintille, jotta hän saisi kuvan koko konkkaronkasta.

Olimme asettaneet istumajärjestystaulun myös ulkopuolelle, jotta vieraat pääsivät jo henkisesti valmistautumaan ja tutustumaan heihin kenen vieressä tulevat istumaan. Hyvää ajanvietettä sekin. ;)

Seuraavassa postauksessa paljastankin miltä siellä sisällä näytti!