Huomenlahjakuvaukset luonnossa

*Bee kirjoittaa...*

Mikä on huomenlaja? No... alunperin se on aviomiehen vaimolleen antama lahja, joka annetaan hääyön jälkeisenä aamuna. Aiemmin huomenlahja saattoi olla esimerkiksi lehmä tai astiasto, mutta nykyään lahja voi olla esimerkiksi kello tai koru. Jotkin lähteet on jopa sitä mieltä, että aviomies antoi aikaisemmin vaimolleen huomenlahjan kiitokseksi tai korvaukseksi tämän neitsyyden menettämisestä. Tänä päivänä huomenlahja edustaa kuitenkin perinnettä, jonka kautta sekä vaimo että aviomies haluavat muistaa uutta aviopuolisoaan ensimmäisenä yhteisenä aamuna.

Käsittääkseni suurin osa boudoirkuvista otetaan sisällä esimerkiksi hotellihuoneessa, niin kuin tämä kuva

Facebookin Häät 2014 -ryhmässä keskusteltiin huomenlahjakuvauksista kun ekaa kertaa innostuin asiasta. Otin yhteyttä valokuvaaja Jirina Alankoon ja sovimme heinäkuun lopulle huomenlahjakuvaukset, jotka järjestettäisiin hotellissa. Myöhemmin Jirina kuitenkin kysyi ryhmässä jos joku olisi kiinnostunut huomenlahjakuvauksista luonnossa. Otin Jirinaan taas yhteyttä ja tässä sitä ollaan, pari viikkoa sitten upean elämyksen läpikäyneenä.

Kaunis kuva kerrassaan ja edustaa ihanasti ihmisen ja luonnon välistä yhteyttä.

Espoon Oittaalle otin mukaani valkoisen pitsikorsetin, mustavalkoisen satiinisen yömekon sekä läpinäkyvän vaaleanturkoosin lantiohuivin. Jirina on muuten persoonana aivan ihana ja ammattitaitoinen valokuvaaja! Vaikka mua jännitti aika paljon niin Jirina ehdotti jatkuvasti, että millasessa asennossa mun tulis olla, minne katsoa ja millä tavalla. Samalla kuvauksista tuli hauskaa kun huomasi etsivänsä uusia puolia itsestään. Kuvista tuli lopulta aivan fantastisia! En olis uskonu, että musta saa niin hyviä kuvia. Ehkä juttu on kans siinä, että kun poseeraa kameralle niin ei näe itseään tai omaa kroppaansa niin ei pysty olee liian kriittinen itselleen. Samalla ei näe just niitä häiritseviä makkaroita.

Sensuelli kuva niityn keskeltä.

Kaiken kaikkiaan musta tuntuu, että oon paljon itsevarmempi tän kokemuksen ansiosta. En enää ahdistu mun rakkauskahvoista tai niistä kropan osa-alueista, joista en normaalisti pidä. Kuvista tuli niin upeita, että lakkasin ajattelemasta kropan yksityiskohtia. Tuli ihan mieleen Doven mainokset, joissa painotetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat kauniita sellaisina kuin ovat. Kuvaukset oli todella vapauttava kokemus ja muutenkin meillä on J:n kanssa nykyään paljon hauskempaa suljettujen ovien takana kun itseluottamus on nyt korkeammalla, enkä nyt yhtään liioittele.

Ovela ja elegantti kuva puuhun nojaten.

Mun mielestä tää alla oleva kuvaa kuvaa parhaiten ehkä sitä, millaiseksi mä näen huomenlahjakuvauksen. Siinä ollaan itselleen tutuissa asusteissa ja pidetään hauskaa. Hymy tulee jo pelkästään siitä kun ajattelee tulevan aviomiehen ilmettä kun näkee kuvat. Moton pitäisi olla joko "Elämä on ihanaa" tai "Olet kaunis sellaisena kuin olet". Sormen suuhun laittaminen tai konttausasento ei sen sijaan mun mielestä kuuluu huomenlahjakuvauksiin. :D

Hymyä, rantahiekkaa ja oma itsensä tässä kuvassa.

Boudoir- ja huomenlahjakuvauksissa saat siis itse päättää, mitä päällesi laitat. Esimerkiksi ylläolevissa kuvissa kaikilla on vähän erilainen pukeutumistyyli ja lähestymistapa. Mä viihdyin todella hyvin siellä luonnon keskellä, että suosittelen lämpimästi ulkokuvauksia, mutta miksei sisällä otetut kuvat olisi myös kauniita. Harmi muuten, että Jirina muuttaa kesän jälkeen Englantiin, mutta tässä teille jonkinlainen lista huomenlahja-/boudoirkuvaajista:

Eeva Meusel, Mikaela Löfroth, Hey Look, Nina Dodd, Niki Strbian, Anna Jarske, Janica Karasti, Valokuvaamo Klik, Olga Golubev, Tuike Ekroos, Vautsi Vau, Esa Piiroinen, Niko Paulanne, Tara Jaakkola, Juha Sompinmäki ja Marissa Tammisalo.

Mitä mieltä te ootte tällaisista kuvauksista?

Onko ehdoton ei vaiko kiinnostava idea?

Ikimuistoiset polttarit osa 3/3

*Bee kirjoittaa loppuillasta...*

Sen jälkeen kun oltiin laitettu päällemme ruudulliset kauluspaidat ja myyty Gavin, lisättiin asusteita. Kaikki laitoimme päähämme lippikset, linssittömät isot aurinkolasit sekä tarraviikset. Olin aivan innoissani kun mulle selvisi, että oltiin menossa Tavastialle Stigin keikalle. Vaikka kukaan meistä ei oo mikään Stig fani niin näytettiin kaikki aivan Stigiltä ja yhteishenki oli aivan katossaan.

Ostettiin mustikkashotteja ja otettiin kuvia meidän vaahtoviiksistä shottien jälkeen. Jorailtiin Stigin tahdissa kuin viimeistä päivää kun sitten yhdessä vaiheessa polttariporukkani huutaa Stigille, että täällä olis yks polttarisankari. Yleisön joukosta joku huusi, että "Eihän sillä oo edes housuja!" Hahah... oli mulla, mutta paita oli tosiaan vaan niin pitkä ja housut lyhyet shortsit. HYPPÄSIN TAVASTIAN LAVALLE JA JORASIN STIGIN JA KULLANKAIVAJIEN KANSSA KOKO RYYPPY -KAPPALEEN LÄPI. Huippua! Mulla ei ole mitään tietoa, mitä mä oon siellä lavalla oikein tehnyt, mutta ystävät oli aivan tippa linssissä kun tulin sieltä lavalta pois. Myös keikan jälkeen kun menin vessaan niin ihmiset tuli sanomaan, että olin ollut lavalla aivan mieletön ja näytti siltä, että olin osa showta. Myös Tavastian ulkopuolella ihmiset tuli sanomaan, että mulla oli hyvä meno. JEEEEEEEE!!! Mähän voin periaatteessa sanoa esiintyneeni Tavastian lavalla. Überhuippujuttu! Myös Stig oli überhauska. :D

Ulkona sain vaihtaa taas pukua ja tällä kertaa sain päälleni kultaiset haalarit, aurinkolasit sekä afroperuukin. Hypättiin karaoketaksiin ja laulettiin lähes tunti erilaisia klassikkobiisejä. Tai ehkä me jopa huudettiin ne biisit läpi. :D

Saavuttiin kaaso H:n vanhempien vanhalle asunnolle Kauniaisiin. Pelattiin "Kuka meistä todennäköisimmin..." -peliä, syötiin tortilloja, laitettiin musat pauhaamaan ja mentiin saunomaan. Saunassa olin saada jauhoja ja kananmunia selkään perinteiden mukaisesti, mutta kun astuin alalauteelle niin koko kananmunalasi rikkoutui lattialle. Lauteet ei ollu paikoillaan ja ne kippasi. Pieni vahingoniloinen nauru pääsi kun kananmunista tuli kokkelia kuumilla laatoilla, eikä päätyneen mun selkään. Ja koska polttareihin kuuluu usein se, että joku hävittää jotain tai sitten satuttaa itsensä niin pitihän molemmat käydä läpi. Yksi ystäväni hukkasi lompakkonsa keikalle ja toinen onnistui saunassa murtamaan isovarpaansa ja lähti Jorviin hakemaan kävelykeppejä. Hän jatkoi matkaansa sitten kotiin, mutta hei onneksi tää onnettomuus sattui vasta yöllä, ettei koko päivää sentään missannut. Huono juttu tässä on se, että tällä ystävälläni on omat polttarit ensi viikonloppuna niin nyt menee suunnitelmat sitten ihan uusiksi. :/

Aamulla oli yllättävän hyvä olo siihen nähden, kuinka paljon oli lauantaina juonut. Syötiin mahdottoman hyvää aamupalaa kakkuineen kun paikalle saapui henkilö tekemään mulle vielä kasvohoitoa. Mulle ei oo koskaan aikaisemmin tehty kasvohoitoa ja tää tuli muutenkin niin tarpeeseen.

Tähän päättyivät ikimuistoiset polttarini. Olen niin etuoikeutettu, että mulla on näin upeita ystäviä, jotka on nähneet vaivaa mun polttareiden eteen. TÄTÄ EN KOSKAAN TUU UNOHTAA! <3

Ikimuistoiset polttarit osa 2/3

*Bee jatkaa tarinaansa...*

Tosiaan vesiskootteriajelun jälkeen käveltiin lähelle Carusellia kun huomasin kaaso S:n juttelevan miehen kanssa, jonka selässä luki Sky Divers tai jotain vastaavaa. Tässä vaiheessa aloin taas pelkäämään kuollakseni, että nyt seuraava tehtävä liittyy korkeisiin paikkoihin. Olin niiiiiiiin huojentunut kun nurmikolla hetken istuskelun jälkeen tää mies tuli hakee meidät ja tien toiselta puolelta paljastui sumopainialusta. Tää todella hauska ohjaaja puki mut ja mun valitsemani ystävän sumopainipukuun ja sanoi, että mun täytyy ottaa kaikkia mun ystäviä vastaan matsi. Sumopaini oli yllättävän hauskaa, mutta myös tosi raskasta. Olin ihan rikki jo ensimmäisen matsin jälkeen ja ohjaaja oli onneks vitsaillu sen suhteen, että mun kaikkia ystäviäni vastaan pitäis otella. Ystäväni eli kaaso S vei tän erän ja sain onneks pitää taukoa tän jälkeen. Siinä sitten pelattiin toisiamme vastaan kun toinen polttariporukka tuli paikalle. Tällä kundilla oli joku ihme koirapuku päällä ja se myi banaaneja. Otettiin sankarin kanssa vähän matsia kun tää polttariporukka näytti siltä, että niillä on muutenkin vähän tylsää. En edes muista kumpi voitti, mutta rankka matsi oli. Meidän polttariporukan Johannat otti matsia toisiaan vastaan kunnes mä sitten puin sumopainiasun vielä kerran päälle. Tavoitteena oli hankkia kadulta vielä yksi vastustaja. Tää kundi vietti tyttöystävänsä kanssa aurinkoista ja kaunista päivää penkillä kun keskeytettiin niiden lemmenpuuhat. Täpärästi sain jopa voitettua tän kundin, vaikka se olikin mua kaksi kertaa isompi. Tai kukapa mua pienempi olis ollu kun oon vain 155cm pitkä (lyhyt). :p

Matsien jälkeen kyselin vastaantulijoilta avioliittoneuvoja, jotka videoitiin. Kaikki ei olleet kovin yhteistyöhaluisia, harmi vaan. Käveltiin Iso-Roballe, syötiin yhdet hampurilaiset ja suunnattiin Shaker cocktail-baariin. Sitä ennen otettiin kuitenkin työkavereille kuva työpaikan edestä.

Taas vaihdettiin asua ja tällä kertaa vielä enemmän paljastavampaan asuun. Sain päälleni pelkät bikinit, leit kaulaan ja pään päälle sekä hulahula-hameen. Liikuin tiskin taakse komean miehen seuraksi (mistä näitä komeita miehiä oikein satelee?), joka opetti mut tekemään Mai Tai -drinkin. Samalla heiteltiin vähän pulloja, mutta en ollut kovin hyvä siinä. Todettiin, että ehkä musta ei baarimikkoa tule, mutta super hauskaa oli.

Tytöt osti drinkit itselleen ja istuuduttiin Shakerin terassille. Yllättäen Pete Parkkonen pamahtaa longboardinsa kanssa Shakerin viereen ja keskustelee joidenkin terassilla olevien ystäviensä kanssa. Me käytiin heti Peten kimppuun ottamaan yhteiskuvaa ja tiedustelemaan avioliittoneuvoja. Pete jätti myös J:lle videoterveiset missä katsoo mun asukokonaisuutta ja tokaisee viettävänsä tän illan mun kanssa. Hahah... parasta!

Taas tuli aika vaihtaa vaatteita. Nyt sain päälleni sporttishortsit, Norsunluunrannikon futispaidan, saman vanhan pannan jossa lukee SWAG sekä vuvuzelan. Juotiin drinksut loppuun ja vuvuzelaa töräytellen käppäiltiin Forumiin O'Learys nimiseen sporttiravintolaan. Paita oli sen verran iso, että näytti siltä, että mulla ei ole housuja lainkaan. Vedettiin quesadillat naamariin ja jäätiin terassille vielä istuskelee.

Uskomatonta kyllä, mutta ennen kuin liikuttiin seuraavaan kohteeseen niin vaihdoin TAAS vaatteita. Nyt koko polttariporukka laittoi päällensä ruudulliset kauluspaidat. Mun farkkukauluspaita oli jälleen sen verran iso, että housuja ei näkynytkään. Ennen seuraavaa aktiviteettia mun tehtävä oli myydä Gavin ilman uimashortsejaan. Kuin ihmeen kaupalla sain myytyä Gavinin 5 eurolla yhdelle kundille. Pyysin 2 euroa, mutta sain lopulta 5€. Mieletöntä!

To be continued...

Ikimuistoiset polttarit osa 1/3

*Bee itkee onnesta...*

Ei mikään vitsi, vaan ihan oikeasti oon tänään useamman kerran purskahtanut itkuun. J tuli kotiin omista polttareistaan kun mä kirjoitin kiitosviestiä mun 9-henkiselle fantastiselle polttariporukalle. Tuli niin tippa linssiin kun ajattelin, että kuinka ihania mun ystävät on ja kuinka paljon vaivaa ne oli nähneet mun polttareiden eteen. J luuli, että jotain oli sattunut kun olin itkuinen niin mä halasin sitä ja sanoin itkun seasta, että "Mulla oli vaan niin hauskaa!" Uskomatonta, miten päivään voi mahtua niin paljon hauskoja aktiviteetteja. Siispä tässä teille pitkä tarina vain muutaman saamani kuvan kera. (Pahoittelut kuvien sensuurista ja laadusta)

Lähdin viikonloppuna meidän mökille Barösundiin Inkooseen kaaso R:n kanssa. Koska tässä ei enää ole oikein vapaita viikonloppuja ennen häitä niin olin aika varma, että polttarit alkaa lauantaina mökiltä, vaikka todella uskottavasti mua saatiinkin melkein höynäytettyä. Pe-la yönä en saanut unta ollenkaan kun jännitti niin paljon. La aamuna meidän piti mukamas lähteä Barösundiin markkinoille kunnes kaaso R antoi mulle oluen käteen ja sanoi "Tehdääs nyt niin että mä annan sulle yhden oluen mukaan ja sä meet tonne laiturille istuu ja kattoo mitä tapahtuu. Mä lähden tonne toiseen suuntaan." Nopeasti yritin laittaa meikkiä naamaan ja pestä hampaat. Istuin laiturilla noin 5 minuuttia kun mun vanhemmat tuli viereiseltä mökiltä naureskelemaan mulle. Näytin varmaan aika poloiselta kun istuin siinä yksin yksi olut kädessä, eikä aamupalaakaan ollu vielä saatu. 10 minuutin kuluttua laituriin pamahti vene, jossa oli kaksi kommandopipoista miestä. Luin heidän antamansa ohjeet ja hyppäsin kyytiin. Venematkan aikana tein yhden ristikon, joka liittyi puolisooni, palapelin, join skumppaa ja söin täytetyn croissantin ja bebe-leivoksen. Puolivälissä venematkaa silmät sidottiin.

Hetken päästä saavuttiin johonkin satamaan - luulisin että Inkooseen. Siellä mut talutettiin autoon edelleen silmät sidottuina ja kamalat pelastusliivit päällä. Korviin laitettiin vielä kuulokkeet ja käteen annettiin askelmittari, uimalasit sekä auton skraba. Ööööö... :D Automatka oli yllättävän pitkä ja tulin siitä vähän huonovointiseksi kun en nähnyt mitään. Vähän hämmennyin niistä välineistä, mutta en sen kummemmin jäänyt miettimään niitä kun en nähnyt mitään yhteyttä esimerkiksi askelmittarin ja uimalasien kanssa.

Lopulta saavuttiin johonkin huoltoasemalle, jossa mut riisuttiin ylimääräisistä asusteista. Näky oli aika miellyttävä kun vastassa oli komea mies moottoripyöränsä kanssa. Laitoin nahka-asun päälle ja hyppäsin miehen kyytiin. Harmi, että tästä miehestä ei oo kuvaa. :)

Prätkäily oli aivan mielettömän hauskaa ja mies oli mukava. Päädyttiin Hietsuun, missä ystävät jo odottikin. Vaikka keli lämpeni koko ajan niin onneksi aamulla ei rannalla ollut vielä niin paljon porukkaa. Mut nimittäin puettiin Baywatch uima-asuun (Baywatch on yksi mun lempinimistä) ja sain vielä pumpattavan Gavinin (miespuolinen Barbara) sekä Baywatch pelastusvälineen rinnalleni. Siinä sitten Gavinia heiteltiin veteen ja mä kävin sen sitten aina pelastamassa. Ihan oikein mulle, koska vasta silloin heitin talviturkin pois kun vesi on ollu tänä kesänä niin kylmää. Annoin Gavinille vähän elvytystä ja kun se virkosi niin juoksin rantaviivaa pitkin hiukset hulmuten kun sisko otti videokuvaa. Lopulta vaihdoin sitten vaatteet ja lähdettiin ystäväni vanhempien asunnolle syömään aamupalaa.

Harmi, että tässä vaiheessa olin edelleen vielä vähän huonovointinen. Onneks olo kuitenkin parani sitten aamiaisen jälkeen, vaikka kovin paljoa en saanut syötyäkään. Tuli taas vaatteiden vaihdon aika kun sain päälleni vaaleanpunaiset leopardilegginsit, äidin ikivanhan pinkin sporttiyläosan ja bikinin alaosan, donitsin hiuksiin, hienon otsapannan ja lenkkarit. En oikeastaan edelleenkään tiedä, että onko toi pinkki asu sporttiasu vai uima-asu, mutta joka tapauksessa mun napa näkyi.

Lähdettiin kävelemään Helsingin keskustaan, pysähdyttiin vähän puistojumppailemaan 5 minuutiksi ja ampaistiin Kampin kauppakeskukseen. Pikkasen ihmiset tuijotti. :D Käytiin ostaa lisää juotavaa ja huomattiin Kampin edustalla Pepsin piste, jossa otin pöytäfutisskabaa valitsemani Pepsi-miehen kanssa. Jotenkin ihmeellisesti onnistuin jopa voittaa sen skaban. Otettiin Pepsi-miesten kanssa pari yhteiskuvaa ja eikuin Pepsit mukaan ja suunta kohti ratikkapysäkkiä.

Ratikalla päädyttiin Kaivopuiston kiepeille ja käveltiin Mattolaiturille. Kaivopuistossa pelkäsin kuollakseni, että joudun hyppää benjin. Ihan mitä vaan, mutta pliis ei mitään, mikä liittyy korkeisiin paikkoihin tai niin mä ainakin ajattelin. Istuttiin Mattolaiturilla kun taas vastaan tuli yksi kommandopipoinen mies, mutta nyt ei tullukaan veneellä vaan vesiskootterilla. Olin aivan liekeissä! Mies ajoi niin hurjaa vauhtia, että meinasin pari kertaa tippua vesiskootterin selästä, mutta oli niin mielettömän kivaa. Tosin mun pinkit huulipunat oli miehen pelastusliivin selässä kun pää oli pari kertaa pamahtanut sen selkään. :D Olin toiselta puolelta ihan litimärkä ja mies paljastui yllättäen sitten mun yhdeksi tutuksi. HURJAAAAA!!!

To be continued...

Vihkimisohjelma

*Bee kertoo...*

Tavattiin pastorin kanssa pari viikkoa sitten ja täytyy sanoa, että kyllä oli kummallinen tyyppi. Pastori aloitti keskustelun kertomalla, että yläkerrassa toimii perheneuvonta ja yritti kysellä, että onko meillä ollut jotain suuria vastoinkäymisiä. Toisekseen J ja pastori jutteli Venäjän politiikasta puolet ajasta. J opiskelee nimittäin poliittista historiaa ja pastori puolestaan tekee käännöstyötä koskien erään oligarkin elämänkertakirjaa. Sitten pastori kehotti mua ostamaan sellaisen häämekon, jossa ei ole laahusta. TOO LATE FOR THAT! Kyllä mä olen tietoinen, että mekko saattaa likaantua nurmikolla, mutta se ei haittaa ollenkaan. En oo ostanu mekkoa kuitenkaan uutena. Pastori oli myös sitä mieltä, että ei kannata valita "...kunnes kuolema teidät erottaa" -kohtaa samalla esittäen Suomen tilastoja eroamisista. Samoin pastorin mielestä "saatte suudella morsianta" ei ole yhtään luontevaa, minkä vuoksi me vaihdetaan suudelmia nyt sitten sormusten vaihdon yhteydessä. Meidän vihkiminen on kolmelta ja pastori vihkii toisen parin viideltä. Hän siis myös ilmoitti, että hänelle ei tarvitse varata istumapaikkaa, mutta hän tulee kuitenkin takaisin. SIIS MITÄ? Jos hän tulee takaisin seiskan aikoihin niin hän tulee jälkiruualle, jolloin hänelle tulisi sittenkin varata istumapaikka. Päätin nyt kuitenkin olla murehtimatta asiaa. Tulee jos tulee, mutta outo tyyppi kaiken kaikkiaan.

Oletteko muuten huomanneet, että kaikki sanoo "Hyvin se menee"? Mä en ole yhtään huolissani, etteikö asiat menisi hyvin. Tiedän, että kaikki menee hyvin, vaikka hääpäivään kuuluu usein aina muutama kömmähdys. 
Ei haittaa! :)

Ajattelin tehdä kuvan tyylisen vihkimisohjelmakortin, johon askartelen leivinpaperin sisälle seesaminsiemeniä. Meidän tapauksessa seesaminsiemenet saa heittää ilmaan jo sen jälkeen kun pastori on sanonut aamenen.  

Kuva

Meidän vihkimisohjelmakortissa lukee seuraavien nimet: pastori, kaasot, bestmanit, psalmen lausuja sekä viulisti ja sellisti. Psalmen lausuja kuulostaa vähän hölmöltä, mutta parempaakaan en just nyt keksi. Ohjelma menee suurinpiirtein näin:

Alkusoitto: Melartin häämarssi

Alkusiunaus ja johdantosanat

Psalmi: Laulujen laulu 8:6-7

Rukous ja raamatunluku

Avioliittoon vihkiminen 

Musiikkiesitys: (ei vielä päätetty)

Yhteinen esirukous ja Isä meidän

Siunaus

Päätösmusiikki: (ei vielä päätetty)

P.S. Tänään on viimeinen ilmoittautumispäivä ja vielä todella moni on ilmoittautumatta. Tylsä juttu! :(

Ohjelma- ja menukortti

*Bee paljastaa korttinsa...*

Rakensin nimittäin tällaisen kortin, joka jaetaan jokaiselle vieraalle pöytiin. Kortti on kaksipuolinen ja pohja on ostettu Etsystä. Ostin myös samaa sarjaa olevan pöytänumeropohjan. Ohjelmalle ei tosin jäänyt hirveästi tilaa, mutta ottaisin mielellään kommentteja vastaan tuon ohjelman osalta.

Ohjelmakortin asetteluun sain idean Makea hääblogista. Paikkakortit on tehty Makean Janinan ohjeiden mukaan ja minipyykkipojatkin on jo maalattu harmaiksi. Hääbingoa en tosin tee, eikä paikkakortit ole viirin muotoisia. Alle tulee vielä valkoinen kangasservietti. Voilà!

Hääkakku ja iltapala

*Bee maistelee...*

Juhannuksesta on selvitty ja pari skraadua on myös naamassa muistuttamassa viikonlopun hauskuuksista. :D Ehdottomasti yksi parhaista jusseista ikinä, vaikka säät eivät aivan olleet kohdillaan. Lomaankin on enää vain 2 päivää (loma osa 1/2). Laskeskelin, että polttarit alkaa joistakin seuraavista kolmesta viikonlopuista. Jännittää aivan liikaa ja sinänsä vähän tylsä juttu on se, että ei voi lähteä mökille kun ei voi tietää minä päivänä ne polttarit on. Tai ainakaan siellä ei voi olla viikonloppuna. 

Katseltiin J:n kanssa tuossa yks päivä hääpäivän aikatauluja ja todettiin, että mitään hirveitä määriä iltapalaa ei tarvita. Henkilökuntaa ei myöskään oo paikalla enää iltapalan aikaan välttämättä, niin jotain helppoa oli keksittävä. Siitä se ajatus sitten lähti... "juustokakku". 

Kuva1

Kuva2

Kuva3

Hääkakku tuli myös valittua Kakkugalleriasta: Passion-vadelma hääkakku. Naminam!

Askartelutalkoot

*Bee kirjoittaa...*

Pidettiin kaasojen kanssa pari viikkoa sitten askartelutalkoot osa 1. Paljon saatiin aikaiseksi, mutta suunnittelemani photo booth seinä jäi tekemättä. Ehkä koin sen vähän liian haasteelliseksi ja muutenkin totesin, että vähemmän on enemmän. Sen sijaan ostan varmaankin vaan esimerkiks Ikeasta jonkin taustakankaan. Täältä löydätte ohjeet niihin seinäkoristeisiin, mitä alun perin oli tarkoitus tehdä. Jos joku muu vaikka jaksaisi vääntää tuollaisen hienon koristeseinän niin pisteet sille. :D

Askartelutalkoot osa 2 tapahtuu sitten varmaan rakkaan kaaso K:n kanssa eli siskoni, joka juuri viikonloppuna kotiutui Suomeen Valenciasta. Näin siskollekin jää jotain askarreltavaa. Tein muuten siskon paluun kunniaksi hänelle ja muille päivän vieraille lauantaina illalliseksi skageneita, entecotea, uusia perunoita, pippurikastiketta, grillattuja vihanneksia ja vielä raparperi-valkosuklaa kuppikakkuja. Siskon kaverit tuli sitten yllätysjuhliin ruuan jälkeen ja me loput lähdettiin mökille tekemään vielä juhannusvalmisteluja. Oikein iloinen päivä! 

Nää paikkakortit onnistu mun mielestä todella hyvin. Tarvitsee vain kirjainleimasimia ja leimasintyynyn. Itse ostin tän kirjainleimasinsetin Suomalaisesta Kirjakaupasta, mutta Tigerissa näin myös samantyylisiä.  

Pilttiä on syöty nyt oikein urakalla, eikä vieläkään ole tarpeeksi purkkeja. Huoh... Teippitarhasta tilattu pitsiteippi osoittautui todella hyväksi vaihtoehdoksi. Ainakaan tästä kuvasta ei taida huomata, että noi on tarraa, eikä oikeaa pitsikangasta.  

Maalattiin myös minipyykkipoikia samanväriseksi kuin meidän pellavakaitaliinat. Onneks ei tarvinnu edes maalia ostaa kun kaaso S:ltä oli jääny muuton yhteydessä tätä väriä yli. Ainoa vaan, että pyykkipojat piti sitten väkisin koittaa avata maalin jälkeen kun olivat liimautuneet yhteen.  

Photo booth propseista tuli aika hauskoja. Kaikista kummallisin on kyllä ehkä toi piippu, jossa on koristeita. Näyttää vähän kyseenalaiselta, eikä yhtään miehekkäältä. :D

Ohjelmaan kuului myös potentiaalisten hääviinien maistelua. Meillä on nyt niin, että ruokaviinit on vähän mausteisempia ja sitten nää muut viinit vähän pehmeämpiä. Noista tuli valittua tuo argentinalainen Alma Mora sekä italialainen Ruffino. Ruffinoa saa onneks vähän edullisemmin Tallinnasta.  

Loppuillasta siirryttiin vähän vahvempiin kun pelattiin Jengaa. Häviäjä joutui aina ottamaan shotin tästä New Yorkista roudatusta viinasta. Hauskaa oli! :D

Kutsukortit

*Bee ilmoittaa kutsukorttien lähettämisestä*

Tällaiset niistä kutsukorteista sitten lopulta tuli. Romanttisen kartanomaiset, aivan niin kuin meidän häät. 

Word kutsukorttipohjan ostin Etsystä täältä, satiininauhan Eurokaupasta, kirjekuoren ja kutsu-tarrat Sinellistä ja postimerkit tietenkin Postista. Osoitetarrat tulostin töissä ja painatus tapahtui KopioNiinissä.

                             

Mä olen aina ollut melko romanttinen ja tunteellinen, niin kuin useimmat Kalat. Niinpä kutsutekstit laitettin kokonaan runomuotoon. Jotkut tykkää, jotkut ei, mutta nää kutsut on nyt aivan meidän näköiset. Kaikki 70 vierasta on meille läheisiä ja asuvat pääkaupunkiseudulla niin mitään sen pidempiä löpinöitä ei kutsuun laitettu.

Ensimmäinen puoli

Bee

& 

J

Yhteistä taivalta takana on kahdeksan vuotta,

eikä niitä suinkaan ole vietetty suotta.

Nyt tuntuukin olevan se oikea hetki,

aloittaa yhteinen avioliittoretki.

On ommeltu valmiiksi liinat ja puvut,

aika on kutsua koolle ystävät ja suvut.

Paikalle pyydetty on myös pappi,

tulee äidistä ja isästä nyt anopppi ja appi.

Lauantaina (pvm ja aika)

Espoon kartano

Kuninkaankartanontie 31

Toinen puoli

Tanssitaan, nauretaan myöhään yöhön,

varaathan tarpeeksi tilaa vyöhön.

Mukaan tulostanne 30.6. mennessä ilmoitattehan meille,

niin tuolin pöydästä varaamme teille.

Ja vaikka elämä on tasapuolisesti arkea ja juhlaa,

ethän silti paketteihin vuoksemme tuhlaa.

On oma koti suurin haaveemme,

ehkä haluat sijoittaa tulevaisuuteemme.

Häiden jälkeen on meillä aikaa yhdessä varttua,

tehdä suunnitelmia ja antaa säästötilimme karttua.

OP: (tilinumero)

(molempien yhteystiedot alla)

Nannaviikko

*Bee iloitsee*

 

Täällä ollaan nyt aivan täpinöissä koko tästä viikosta.

Julia tuli eilen käymään Espoossa ja toi mulle muun muassa karkkia, vieraskirjan, satiininauhaa, tarroja, koristepuun ja kameroita. Erityisen innoissani olen karkeista sekä koriste/toivomus/vieraskirjapuusta... se on aivan ihana! Suosittelen tilaamaan täältä, ja vaikka hintaa on, niin puu on aivan ihana ja hintansa väärti ja kaiken lisäksi keksin sille vaikka mitä käyttöä häidenkin jälkeen.

Itselläni on nyt tämä valkoinen, mutta kultainen on myös niin hieno!

Toisin kuin tässä kuvassa, niin mun tagit on valkoisia, mutta liitutauluja tuun hyödyntää paljon.

Vielä en tosin ole päättänyt toimiiko puu vieraskirjapuuna, jolloin vieraskirjaa ei olisi erikseen vai onnentoivomuspuuna, jolloin vieraskirja olisi erikseen. Help! Kumpi toimii paremmin? 

 

Tällä viikolla olen myös saanut hieman muovitäytettä mun kahteen hampaaseen kosmeettisista syistä. En tiedä ymmärrättekö kun nyt kerron, mutta multa puuttuu synnynnäisesti yläkakkoset, jolloin etuhampaista (ykkösistä) mun seuraavat hampaat on "kolmoset", kun muilla ne on kakkoset. Yläkolmoset erottaa siitä, että ne on kulmahampaat ja hieman terävämmät. Kyllä on hyvä olla hammaslääkäriasemalla töissä kun saa tällaisia työsuhde-etuja ilmaiseksi. Ensimmäistä kertaa voin sanoa, että olen tyytyväinen hymyyni. Silti mun hampaista ottamani kuva ei oo ihan niin kaunis, että sitä tänne välttämättä laittaisin. :D

 

Toisekseen tutkintopyyntö on nyt jätetty opintotoimistoon, eli parin viikon päästä mulla on virallisesti tuplakorkeakoulututkinto. Jeeeeeeeeeee!!! Koulusta en silti ihan vielä pääse pois.

 

Kolmannekseen huomenna koittaa työporukan kanssa viinimaisteluristeily sekä lauantaina askarrellaan kaasojen kanssa. Askartelemista on kyl sen verran, että tää on varmaan vasta askartelitalkoot osa 1. Kerrassaan upea viikko!

 

 

Aurinkoista loppuviikkoa! :)

 

Espoon kartano ja menu

*Bee fiilistelee...*

Ajattelin vähän kirjoittaa meidän juhlapaikasta, Espoon kartanosta. Uusimmassa Häät-lehdessä (no joo ei se enää niin uusi ole) oli upea juttu 20-luvun salakapakkateemaisista häistä, joita oli juhlittu meidän juhlapaikalla eli Espoon kartanossa. Olin itekin ajatellu ensin 20-luvun häitä, koska mun piti alun perin laittaa mummin vanha puku päälle, mutta jotenkin kun sitä pukua sit sovitin, niin tunsin olevani barokkiajalla. Bird cage ja mummin vanha käsilaukku tulevat kuitenkin käyttöön.

Espoon kartano sijaitsee siis Kauklahdessa upeassa kartanomiljöössä. Kartanossa on kolme salia, joihin mahtuu yhteensä 120 vierasta. Kellarista löytyy myös holvikaarisali, jonka voi somistaa esimerkiksi sikaribaariksi tai salakapakaksi. Pitopalvelupuolen hoitaa Chefs Gourmet Catering, joka taikoo todella upeita ruokakokonaisuuksia. Tässä meidän valitsemamme (todella) trendikäs hääbuffet, johon todennäköisesti lisätään vielä riisi, koska isän mielestä kaikki miehet ei välttämättä syö kasviksia. :D

Hunaja-kevätsipulimarinoituja vihersimpukoita

Pippuroitua lohta ja guacamolea maissilastulla

Tandoorimarinoitua kananpojan fileetä vartaassa ja tzatzikikastiketta

Kokonaisena paahdettua luomuhäränfileetä ja timjamilla maustettua kastiketta

Wokattuja vihanneksia á la Chefs

Villirucolalla maustettua salaattia ja balsamicovinegrettiä

Leipävalikoima ja voita

Hääkakkua

Kahvia ja haudutettua teetä

Pinterestin kautta satuin löytämään lisää kuvia Häät-lehdessä olleista häistä, mitä kautta löysin tien vielä useampaan kuvaan. Melkein tuli tippa linssiin kun totesin, että meidän juhlapaikka on aivan täydellinen. Ainoa miinus on ehkä se, että osa huoneista on erivärisiä, jolloin teemavärien valitseminen on aiheuttanu mulle aika tuskaa. Nyt on teemäväritkin sitten onneksi päätetty: hopea, vaaleanharmaa, roosa ja hippunen kultaa.

Täällä kartanon pihalla meidät vihitään. <3

Komeita miehiä ruseteissaan ja ihana pitsihääpuku.

Purolta saa upeita kuvia.

Onneksi kartanon terassi on sen verran iso, että siellä mahtuu vihkimään sateen sattuessa.
Kakku-kahvitarjoilu tapahtuu säästä huolimatta terassilla.

Näin oli tarkoitus lähteä juhlapaikalta. Tästä näkee vähän, että miltä kartano ulkoa näyttää. Niin kaunista!

Täältä löydät ylläolevat kuvat ja paljon lisää.

Häävalssi

*Bee kirjoittaa...*

Vuosi sitten keräsin Spotifyhyn kaikki potentiaaliset häävalssit ja -marssit ja nyt on kaikki kansiot pyyhitty niistä! Vaikka häämarssin soittaja/laulaja on edelleen hakusessa, niin tuskin hän kuitenkaan perinteistä marssia soittaa varsinkaan kun urkuja ei ole käytettävissä. Perinteisellä tarkoitan niitä marsseja, joita usein kuulee kirkkohäissä, mutta meidät vihitäänkin juhlapaikan kartanon pihalla. Soittaja on siis todennäköisesti sellisti, viulisti tai kitaristi. Yhden viulistin yhteydenottoa odotankin tässä jo aivan innolla.

Koska hääbändimme solisti sitten taas on mies, pyyhin myös lähes kaikki ne ihanat rakkauslaulut, joissa laulaa nainen. Ja vaikka osaamme valssata, niin eihän me nyt mitään varsinaista valssimusiikkia haluta. Kuuntelin YouTubessa listoja läpi noin tunnin kunnes tuli vastaan se täydellinen häävalssikappale. Sillä kappaleella on mulle todella tunnearvoa ja on samalla hidas, mutta sitten nopeutuu hieman niin että lattialla saa repäistä. Heheh... katsotaan jos joku pieni koreografia siis saadaan aikaiseksi loppuun. Ihan kyyneleitä jouduin pidättelemään kun ymmärsin, että vihdoinkin häävalssikappale on löytynyt. Vielä pitäisi päättää, että minkäs tanssin sitä isän kanssa hurauttaisi menemään. Isä on kyllä aika kova viemään kappaleesta huolimatta. Tässä vähän listaa (niistä miessolisti) vaihtoehdoista. :)

Häävalssit B:n & J:n mieleen:

Club for five - Joka päivä ja joka ikinen yö

Coldplay - Yellow

Eric Clapton - Wonderful tonight

Foreigner - Waiting for a girl like you

Frank Sinatra - Something stupid

Frank Sinatra - Fly me to the moon

Frank Sinatra - Strangers in the night

Frank Sinatra - The way you look tonight

Frank Sinatra - I’ve got you under my skin

Guns N Roses - Patience

Hurts - Stay

Jason Mraz - I wont give up

John Legend - All of me

John Legend - Slow dance

Phil Collins - True colors

Phil Collins - In the air tonight

Seal - Kiss from a rose

Sting - Fields of gold

Train - Marry me

U2 - With or without you

Isä-tytär valssit:

Coldplay - In my place

Coldplay - Yellow

Elton John - Tiny dancer

Eric Clapton - Wonderful tonight

Foreigner - Waiting for a girl like you

Hurts - Stay

Jackson 5 - I’ll be there

John Legend - Slow dance

Kolmas nainen - Tästä asti aikaa

Sam Cooke - Wonderful world

Seal - Kiss from a rose

Sting - Fields of gold

Sting - Shape of my heart

Suurlähettiläät - Laske valot vaakaan

U2 - With or without you


Tuleeko jollekin muulle myös tämäntyylisiä valssikappaleita?

Huhtikuun LivBox

*Bee kirjoittaa...*

Hengissä ollaan! Pieni blogihiljaisuus ollut tässä. Huhtikuuhun on kuulunut paljon ystävien kanssa olemista, risteilyä, esseiden palautusta ja hääkoristeiden hankintaa. En tiedä lähtikö mun eBay shoppailut jo vähän käsistä vai ei? Oon jo aikaisemmin ostanu pyöreitä kukkamaljakkoja ja pari viikkoa sitten päätin, että tilaan myös kirkkaita vesihelmiä maljakoiden pohjalle. Tämän jälkeen päätin tilata netistä vedenkestäviä led-valoja, jotka ujutetaan vesihelmien sekaan. Mopo karkasi ehkä käsistä siinä vaiheessa kun mun täytyi saada ne led-valot kaukosäätimellä, jotta valot voi laittaa päälle vasta illemmalla. Oh dear! :D

Tässä teille huhtikuun luontoteemainen LivBox mun arvosteluiden kera (arvosana-asteikko 4-10).

Ihanaa vappupäivää kaikille!

P.S. Tämä on ajastettu postaus. Todennäköisesti oon tällä hetkellä krapulassa brunssilla Uunisaaressa. ;) 

Yltä löydätte Herbinan biohajoavan ruusupuhdistusvaahdon kasvoille (5,50€/150ml). Tuote sisältää luomuruusuvettä ja sen on tarkoitus puhdistaa kasvoilta epäpuhtaudet ja myös vesiliukoisen meikin. Mä olen just löytänyt itelleni täydellisen meikinpoistoaineen niin siihen verrattuna tämä ei oikein vedä vertoja. Kivan raikas tuote, mutta mulla tää jää ehkä enemmänkin ihonpuhdistustuotteeksi silloin kun meikkiä ei ole päällä. Arvosana 7.

Ladyvitan Beautyä (18€/pkt) on todella vaikea arvostella, koska tulosten saamisessa menee enemmän kuin viikko, jonka ajan oon tätä nyt testannu. Sitä tulee nykyään vedettyä niin paljon kaikkia vitamiineja ja rasvahappoja (e-pillereitä unohtamatta), että lisäpillereiden napsiminen ei oikein inspiroi. Ladyvitan tarkoitus on siis auttaa ylläpitämään ihoa sekä hiusten ja kynsien terveyttä. Musta tuntuu, että tää tuote on tarkoitettu keski-ikäisille. En kuitenkaan dumaa tuotetta ihan vielä, sillä oon testannu tätä tosiaan vasta viikon verran. Arvosana 6.

Tähän purtiloon törmäsin pari viikkoa sitten kun oltiin tyttöjen kanssa Ruotsin risteilyllä. Yksi ystäväni tilaa myös LivBoxia ja se kysyi, että joko oon testannu tätä Ella Bachén tomaattivoidetta (laittaen samalla voidetta illalla kasvoilleen). Ensimmäinen reaktio oli tietenkin, että siis mitä? Kyse on todellakin tomaattivoiteesta, jonka tomaattiuutteen vitamiiinit, mineraalit, hivenaineet sekä amino- ja hedelmähapot pehmittää, puhdistaa ja kirkastaa ihoa (59€/50ml). Kaiken lisäksi tää on ollu Ella Bachén klassikkotuote vuodesta 1936 saakka. Voide on aika paksua, että suosittelen käyttämään sitä yövoiteena. Tykkäsin tästä todella paljon, koska tuote täytti kaikki lupauksensa. Iho tuntui aamulla raikkaalta ja ravitsetulta. Arvosana 9,5.

Argan Carelta löytyi boxista parikin tuotetta: Moisture Shot - Hydrating Styling Cream (24€/150ml) ja Healing Smoothie - Reconstructive Hair Mask (36€/300ml). Moisture Shotin eli syväkosteuttavan muotoiluvoiteen arganöljy kosteuttaa, poistaa sähköisyyttä sekä lisää kiiltoa. Varmaan riippuu vähän kampauksesta, että haluaako sellaisen aineen, joka tekee kampauksesta luonnollisen näköisen vai tarvitseeko tukevampaa hiuskiinnikettä. Tää tuote toimii ensimmäiseen. Healing Smoothiesta tykkäsin sen sijaan erityisesti. Arganöljyä sisältävä hoitonaamio palauttaa kosteustasapainon kuiviin ja käsiteltyihin hiuksiin. Smoothien koostumus myös nopeuttaa hiusten uusiutumista tehden niistä helposti kammattavat ja kiiltävät. Todella silkkinen olo oli suihkun jälkeen. Toimii loistavasti! Arvosanat: Moisture Shot 8 ja Healing Smoothie 9,5.

Nivean Pure & Natural vartalovoide (5,20€/250ml) on ihanan raikas päivitys Nivean perusvoiteesta. Myös tämä sisältää luonnonmukaista arganölyä, joka kosteuttaa ihoa tehden siitä samalla pehmeän ja sileän. Voide levittyy mun mielestä hienosti ja jättää iholle todella silkkisen tunteen. Arvosana 10. Täydellinen perusvoide!