Hääpäivä - Puheita ja pääruokabuffet

-Hanna-

Jatkoimme hääpäivän ohjelmaa sulhasen isän puheella. Christer oli opetellut jopa lauseen suomeksi: "Tervetuloa perheeseemme" joka ei ihan aluksi minulle Hallandin murteella lausuttuna auennut! :)

Olin silti kovin otettu! :)

Jonathanin vanhemmat olivat valmistelleet ja editoineet videopätkän Jonathanin lapsuudesta ja nuoruudesta. Sinä riitti kyllä nauramista kerrakseen. Sen verran huvittava näky hän oli mm SVT:n (vastaa Suomen YLEä) tekemässä dokumentissa 15 vuotiaasta Jonathanista, joka rakenteli EBBA-traktoriaan (kyseessä siis Ruotsissa sallittu omatekoinen mopoauto) ja ajeli sillä rinkiä kaupungilla.

 Hän vielä ylpeänä kertoi kameralle dokumentissa, että voisi oikeasti olla näin lauantaina viihdyttämässä kauniita tyttöjä kylillä, mutta siellä hän tuunasi autoaan poikien kanssa tallilla. Kuulemma oma valinta. Haha <3

Kun kaikkien vanhempien puheet oli kuultu siirryimme pääruoan pariin. Tilasimme ruokamme paikallisesta Svarta örnshuset-nimisestä cateringpalvelusta. Vertailimme monia eri vaihtoehtoja ennen kuin päädyimme heihin, mutta heidät erotti joukosta se, että he lupautuivat tulla grillaamaan lihan kokkeineen ihan paikan päälle. Valitettavasti he päätyivät grillinsä kanssa kuitenkin aitan sivupihalle, jolloin heidän grillaamistaan emme päässeet seuraamaan vieraiden kanssa, vaikka tämä oli alkuperäinen tarkoitus.

Kotitilallamme kasvatetaan lihakarjaa, joten oli siis vähintäänkin luonnollista käyttää oman tilamme häränlihaa menussamme. Voimme todella puhua lähiruoasta. ;) Saimme lihan häälahjaksi Jonathanin vanhemmilta. Lisäksi kaikki raaka-aineet olivat lähitiloilta ja vähintäänkin Hallandin alueella tuotettua.

Viiniksi vaitsimme Lindemans bin 50 shiraz 2009. Erittäin kiitelty viini vieraiden keskuudessa.

Koko menumme näytti seuraavanlaiselta.

Almgårdenin härkää:

Entrecote, selkäpihvi ja Pulled beef rintapalasta

 Perunasalaatti Haverdalin perunoista

Piirakkaa Harplingen viherkaalilla ja Kvibillen sinihomejuustolla

Kesäsalaatti Ugglarpsin kasviksista


Kastikkeet:

Barbequekastike, Cimi Churri, Cafe de paris-voi


Hapanleipäpatonki voilla

Juustoja ja rypäleitä

Jonathan sai 30-vuotis lahjaksi äidiltään kristallikellon, jota pääsimme käyttämään häissämme aina kun toast Madamella oli asiaa vieraille. Voin suositella erittäin lämpimästi jotain erityistä tapaa, millä saadaan vieraiden huomio ilman turhempia huutamisia! ;)

Jos sulhanen tai morsian poistuu juhlatilasta ilman puolisoaan, on se Ruotsissa merkki siitä, että pusuralli voi alkaa. Toisin sanoen vessaan kannattaa mennä aikalailla yhtäaikaa. Kaikkien miesten on käytävä suutelemassa morsianta vähintäänkin poskelle, silloin kun sulhanen on poissa saman aikaisesti kun muut vieraat kilistävät aterimilla lasiaan.

 

Tämä tuotti ainakin aluksi hieman hämmennystä suomalaisissa vieraissa, mutta onneksi sukulaiseni ja ystäväni ovat niin ihania ja innoissaan kaikessa mukana, että siellä he jonottivat muiden mukana päästäkseen puusaamaan miestäni! :D

Illallisen aikana ehdin hakemaan ruokaa pariinkin otteeseen ja hyväähän se oli. Erityismaininta piirakalle ja bulled beef-lihalle. Valitettavasti ruoka ehti aina vähän jäähtymään, koska Catering ei ollut sopimuksesta huolimatta toimittanut paikalle lämpölevyjä pöytään, mutta ei se nyt loppuen lopuksi ollut niin suuri haitta. Erinomaista se ruoka kuitenkin oli!

Seuraavana puhevuorossa oli Best Man. Toast Madamet olivat pyytäneet jokaista puhujaa kuvailemaan hääparia kolmella adjektiivilla. Jokaisen puhujan kohdalla he aloittavat esittelyn täten: "Seuraava puhuja on kuvaillut hääparia seuraavanlaisilla adjektiiveilla" Tämä oli todella hauska tapa, sillä en onnistunut arvaamaan kertaakaan adjektiiveista päätellen, kuka seuraava puhuja saattaisi olla! :D Jonkunlainen häivähdys vierailla taitaa olla siitä, että olemme kovia treenaamaan, sillä melkein jokainen kuvaili meitä jollain treeniadjektiivilla. :)



Siskoni piti erityisen kauniin puheen ja erittäin koskettavan. Hän oli nähnyt niin uskomattoman paljon vaivaa kaikkeen häihin liittyvään, etten voi ikinä pukea sanoiksi sitä kiitollisuuden tunnetta, mikä minulla on. Mm. polttarit, koristeet, henkinen tuki ja viikko asumista meidän kanssa ennen hääpäivää. Mihin kaikkeen hän onkaan vaikuttanut. <3

Miina esitteli Jonathanille myös paidan jonka teimme Jonathanille Suomi-polttareissani. Ajatuksena oli, että Jonathan saa laittaa sen päälle, silloin kun olen ihan todella vihainen, niin muistan taas miksi häntä rakastan. Kerron siitä sitten lisää myöhemmin kunhan ehdin postaamaan Suomi-polttareideni toisesta päivästä.

Kaasoni lausui upean runon, jonka minä olin myös onnistunut kirjoittamaan kaason selviytymispaketin kanteen, toisistamme tietämättä. Se oli runo sisaruudesta. Henkilökohtaisesti erittäin koskettava.

Miinan puheen loppuvaiheilla aloin kuitenkin ymmärtään, että nyt on jotakin vialla. Hän siirtyi koko ajan kauemmaksi ja kauemmaksi ovesta ja alkoi puhumaan vähän hassuja. Muistan kysyneeni monta kertaa, että "Mitä nyt tapahtuu? Mitä se tekee? Mitä nyt tapahtuu?". Ongelma oli vaan siinä, että olin puhunut koko ajan suomea, jolloin Jonathan vieressäni ei ymmärtänyt mitään ja hän vain kyseli "What is it hun, What is it hun?" :D :D No, pian se selvisi mistä oli kyse!

Mitä sitten tapahtuikaan - ah rakastan cliffhangereita!! :P

Eli jatketaan taas pian! ;)

Hääpäivä - Ovet auki juhlatilaan ja alkuruoka

-Hanna-

Tarina jatkuu siitä, kun tasan klo 18 avattiin ladon portti vieraille. tarjoilijat ja pitopalvelun kokit olivat laittaneet juomat ja alkuruoan paikoilleen odottelemaan vieraita.

Kynttilät paloivat jo kuudelta illalla vaikka ulkona oli kaunis ja valoisa kesäpäivä, mutta se toi ehdottomasti tunnelmaa aittaan. Tila ei olisi ollut yhtä lämpimästi vastaanottava, jos niitä ei olisi sytytetty saman tien.

Saimme kunnian astella ensimmäisenä juhlatilaan ja samalla morsiankin sai huokaista helpotuksesta, sillä kaikki oli todellakin viimeistä piirtoa myöten valmiiksi laitettu, vaikka aikamoisen kaaoksen sinne jätinkin lähtiessäni sieltä viimeisen kerran ennen vihkimistä. Taas kerran kiitokset kuuluu kaikille läheisilleni, jotka auttoivat minua häiden järjestelyissä.

Vieraat näkivät istumajärjestyksen heijastettuna projektorilla kankaalle, joka oli asetettu kunniapöydän yläpuolelle, jolloin heidän oli suhteellisen helppoa löytää omalle paikalleen.

Meillä oli kaksi Toast Madamea, jotka pitivät huolen illan ohjelmasta ja juontamisesta. Jonathanin sisko, Anna hoiti pääasiassa ruotsinkielen juonnot ja veljeni avovaimo Sabina taas pääasiassa suomalaisen. Tavoitteenamme oli tehdä illasta kaikille vieraille helposti ymmärettävä ja kaikki huomioonottava. Saimme tästä kyllä kiittelyitä jälkikäteen, kuinka hienosti kaikki hoitui kahdella kielellä. :) Erityiskiitos siitä Sabinalle, joka hoiti myös ruotsinkieliset osuudet aivan upeasti!

 

 

Menua suunnitellessamme päädyimme pääruoan kohdalla käyttämään vain ruotsalaista lähiruokaa, jolloin alkuruoaksi valitsimme jotain erityisen suomalaista. Suurin osa ruotsalaisista vieraistamme ei ikinä ole maistanut karjalanpiirakoita, joten pyysimme pitopalveluamme valmistamaan sitä alkuruoaksi graavatun lohen ja munavoin kanssa. Perinteisiä niistä ei kuitenkaan tullut ulkomuodollisesti tai edes makunsa puolesta, mutta kirjoitimmekin menuihin jo aikaisemmin, että teemme perinteisiä ruokia modernilla twistillä. ;)

 

Koin myös, että karjalanpiirakat olivat myös loistava tapa tuoda esiin osaa sukujuuristani, sillä äitini suku on karjalasta kotoisin ja uskon, että sukulaiseni pitivät myös ajatuksesta.

 

Alkuruoan kanssa tarjosimme vieraille Jacob's Creekin Dry Rieslingiä, joka oletetusti sopisi kalan kanssa hyvin. Lisäksi tarjolla muutakin, kuten Staropramen olutta, jota sulhanen halusi ehdottomasti tarjota. Tarinammehan alkoi Staropramenin valmistusmaassa Prahassa, jossa tapasimme toisemme ensi kertaa.

 

Ennenkuin pääsimme alkuruokaan käsiksi, oli Jonathan pyytänyt, että saisimme "pienen puheenvuoron" itsellemme. Olin jo siinä hätäkässä täysin unohtanut, että meidän näin piti tehdä ja olin ihmeissäni, kun meidät pyydettiin puhujan paikalle kertomaan mitä meillä oli sanottavana. 

Vaikka juttu ei sinänsä niin jännittävä olekaan, niin ajattelin silti jättää pienen cliffhangerin ja palata asiaan seuraavassa postauksessa! ;)

Häämenu

-Nina-

Meillä pitopalveluna toimii tamperelainen Kokkipoika. Päädyimme kyseiseen pitopalveluun kilpailutuksen jälkeen herkulliselta kuulostavien menuiden vuoksi. Edullisin Kokkipoika ei ollut (eikä tosin kalleimmastakaan päästä), mutta hinta-laatusuhde vaikutti olevan kohdallaan ja kun vielä saimme todella hyvää palvelua heiltä, oli päätös selvä.

 

Ensimmäisenä kokosin heidän valmiiden menu-ehdotuksiensa pohjalta hieman muunnellun menuun, josta kysyin tarjousta. Tämän pohjalta homma lyötiin lukkoon jo viime syksynä. Nyt alku vuodesta kävimme paikan päällä heidän lounasravintolassaan ja sovittiin tarkemmin menusta, aikataulusta ja käytännön asioista. Minulle jäi todella hyvä fiilis tapaamisesta. Mielipiteitämme kuunneltiin ja menu räätälöitiin toiveidemme mukaisesti. Esimerkiksi kastiketta en osannut päättää niin saimme molemmat samalla rahalla. :)

Minulle hyvä asiakaspalvelu on todella tärkeää, varsinkin kun kyseessä on isompi hankinta. Helposti saatan vaihtaa yritystä huonon asiakaspalvelun vuoksi. Kokkipojilta sai todella hyvää asiakaspalvelua ja tähän astisten kokemusten perusteella suosittelen lämpimästä Kokkipoikaa! Tosin, emme ole vielä maistaneet ruokaa :P

Tässä nyt siis meidän Menu:

AMERIKANSALAATTI, SINAPPIKASTIKE.

KANA CAESAR SALAATTI, KRUTONGIT ERIKSEEN.

TOMAATTILOHKOJA.

CHEDDARJUUSTO-PASTASALAATTI, MARINOITU CHILIMAJONEESILLA.

GRAAVILOHI, SITRUUNAMAONEESI.

TALON LEIPÄÄ, VOITA.

KEITETYT PERUNAT.

MIEDOSTI SAVUSTETTU HÄRÄN ENTRECOTE, WHISKYKASTIKETTA, PUNAVIINIKASTIKETTA.

KERMAPERUNAT.

VAAHTERASIIRAPILLA HUNNUTETUT JUURESPÖLKYT.

 

KINUSKIKERMAKAKKU

-          VADELMAHILLO JA KERMAVAAHTO VÄLISSÄ. VAALEA KAKKUPOHJA.

KAHVI/HAUDUTETTU TEE.

Lisäksi vieraille tarjoillaan alkudrinkin kanssa cocktailpaloja (tulevat myös pitopalvelulta) ja jälkiruokapöytään tulee mummojen leipomia pikkuleipiä. <3

Juomina pitopalvelun osalta menuun kuuluun kotikalja, mehu ja vesi. Lisäksi tarjoamme ruokailun aikana viiniä sekä kahvin kanssa avecina konjakki/likööri.

-Nina

(kuvat: kokkipoika)

Tähän mennessä tehtynä

Kirjoittajana Nina.

Häihin on suurin piirtein 11kk:tta ja ajattelin nyt tähän väliin hieman listata tähän mennessä tehtyjä asioita...

1. Juhlapaikan varaus

Juhlapaikalle pääkriteereinä oli:

• yhtenäinen tila n. 70 henkilölle
• ei A-oikeuksia
• ei jumppasali/työväentalo

Ihan alkuun haussa oli vanha navetta rakennus:

 

 

 

Einon pirtti

 

 

 

Karrlundin kivinavetta

 

 

Nämä kohteet upeudestaan huolimatta osoittautuivat kuitenkin hankaliksi meille mm. sijaintinsa ja hintansa vuoksi.

Lopulta päädyimme kuitenkin aivan eri tyyliseen juhlapaikkaan ja varasimme Aktia-laulutalon Tampereen Koivistonkylässä.

Aktia-laulutalo

Näihin asioihin mm. tykästyimme laulutalossa:

• hinta
• sijainti
• tehty pintaremontti: hillityt värit ja tunnelmallinen tila, joka on helppo koristella oman näköiseksi
• saa viedä omat ruuat ja juomat
• 2 isohkoa salia, joten tanssi-/ohjelmatilaakin jää hyvin

2.Kirkon varaus

Vihkimiseen meille on varattu Aleksanterin kirkko Tampereen keskustassa.

Mielestäni se on vaan niin upea ja tunnelmallinen kirkko. :)

Aleksanterin kirkko

3. Kuvaajan varaus

Meillä ammattikuvaaja kuvaa vihkitilaisuuden ja ottaa viralliset potretit.
Kuvaajaksi valitsin portfolion perusteella Vesa Muhosen Jyväskylästä ja puhelin keskustelun perusteella olen todella tyytyväinen valintaani. :)

4.Pitopalvelun varaus

Pitopalveluksi valikoitui Tamperelainen Kokkipoika, jonka esimerkki menuut saivat heti veden kielelle.

5.Avustajien valinta

Kaaso ja bestman on valittu. Nämä tärkeät henkilöt ansaitsevat oman kirjoituksensa, joten heistä lisää myöhemmin. :)

6.Budjetin ja vieraslistan laatiminen

Nämä oli tietysti tärkeää saada laadittua ennen kuin häitä alkaa suunnittelemaan yhtään pidemmälle, vaikka toki kumpikin varmasti vielä jonkin verran elää tämän prosessin aikana. :D


Tärkeimmät varaukset siis tehtynä, mutta paljon tekemistä ja isoja päätöksiä vielä edessäkin... :D

Seuraava askel onkin sitten hääpukujen sovitus. 

Tarkoitus todella olisi hoitaa asiat ajoissa niin että mitään ei jäisi viime tippaan eikä syntyisi sitä surullisen kuuluisaa häästressiä! :D

-Nina