Hääpäivä - Puheita ja pääruokabuffet

-Hanna-

Jatkoimme hääpäivän ohjelmaa sulhasen isän puheella. Christer oli opetellut jopa lauseen suomeksi: "Tervetuloa perheeseemme" joka ei ihan aluksi minulle Hallandin murteella lausuttuna auennut! :)

Olin silti kovin otettu! :)

Jonathanin vanhemmat olivat valmistelleet ja editoineet videopätkän Jonathanin lapsuudesta ja nuoruudesta. Sinä riitti kyllä nauramista kerrakseen. Sen verran huvittava näky hän oli mm SVT:n (vastaa Suomen YLEä) tekemässä dokumentissa 15 vuotiaasta Jonathanista, joka rakenteli EBBA-traktoriaan (kyseessä siis Ruotsissa sallittu omatekoinen mopoauto) ja ajeli sillä rinkiä kaupungilla.

 Hän vielä ylpeänä kertoi kameralle dokumentissa, että voisi oikeasti olla näin lauantaina viihdyttämässä kauniita tyttöjä kylillä, mutta siellä hän tuunasi autoaan poikien kanssa tallilla. Kuulemma oma valinta. Haha <3

Kun kaikkien vanhempien puheet oli kuultu siirryimme pääruoan pariin. Tilasimme ruokamme paikallisesta Svarta örnshuset-nimisestä cateringpalvelusta. Vertailimme monia eri vaihtoehtoja ennen kuin päädyimme heihin, mutta heidät erotti joukosta se, että he lupautuivat tulla grillaamaan lihan kokkeineen ihan paikan päälle. Valitettavasti he päätyivät grillinsä kanssa kuitenkin aitan sivupihalle, jolloin heidän grillaamistaan emme päässeet seuraamaan vieraiden kanssa, vaikka tämä oli alkuperäinen tarkoitus.

Kotitilallamme kasvatetaan lihakarjaa, joten oli siis vähintäänkin luonnollista käyttää oman tilamme häränlihaa menussamme. Voimme todella puhua lähiruoasta. ;) Saimme lihan häälahjaksi Jonathanin vanhemmilta. Lisäksi kaikki raaka-aineet olivat lähitiloilta ja vähintäänkin Hallandin alueella tuotettua.

Viiniksi vaitsimme Lindemans bin 50 shiraz 2009. Erittäin kiitelty viini vieraiden keskuudessa.

Koko menumme näytti seuraavanlaiselta.

Almgårdenin härkää:

Entrecote, selkäpihvi ja Pulled beef rintapalasta

 Perunasalaatti Haverdalin perunoista

Piirakkaa Harplingen viherkaalilla ja Kvibillen sinihomejuustolla

Kesäsalaatti Ugglarpsin kasviksista


Kastikkeet:

Barbequekastike, Cimi Churri, Cafe de paris-voi


Hapanleipäpatonki voilla

Juustoja ja rypäleitä

Jonathan sai 30-vuotis lahjaksi äidiltään kristallikellon, jota pääsimme käyttämään häissämme aina kun toast Madamella oli asiaa vieraille. Voin suositella erittäin lämpimästi jotain erityistä tapaa, millä saadaan vieraiden huomio ilman turhempia huutamisia! ;)

Jos sulhanen tai morsian poistuu juhlatilasta ilman puolisoaan, on se Ruotsissa merkki siitä, että pusuralli voi alkaa. Toisin sanoen vessaan kannattaa mennä aikalailla yhtäaikaa. Kaikkien miesten on käytävä suutelemassa morsianta vähintäänkin poskelle, silloin kun sulhanen on poissa saman aikaisesti kun muut vieraat kilistävät aterimilla lasiaan.

 

Tämä tuotti ainakin aluksi hieman hämmennystä suomalaisissa vieraissa, mutta onneksi sukulaiseni ja ystäväni ovat niin ihania ja innoissaan kaikessa mukana, että siellä he jonottivat muiden mukana päästäkseen puusaamaan miestäni! :D

Illallisen aikana ehdin hakemaan ruokaa pariinkin otteeseen ja hyväähän se oli. Erityismaininta piirakalle ja bulled beef-lihalle. Valitettavasti ruoka ehti aina vähän jäähtymään, koska Catering ei ollut sopimuksesta huolimatta toimittanut paikalle lämpölevyjä pöytään, mutta ei se nyt loppuen lopuksi ollut niin suuri haitta. Erinomaista se ruoka kuitenkin oli!

Seuraavana puhevuorossa oli Best Man. Toast Madamet olivat pyytäneet jokaista puhujaa kuvailemaan hääparia kolmella adjektiivilla. Jokaisen puhujan kohdalla he aloittavat esittelyn täten: "Seuraava puhuja on kuvaillut hääparia seuraavanlaisilla adjektiiveilla" Tämä oli todella hauska tapa, sillä en onnistunut arvaamaan kertaakaan adjektiiveista päätellen, kuka seuraava puhuja saattaisi olla! :D Jonkunlainen häivähdys vierailla taitaa olla siitä, että olemme kovia treenaamaan, sillä melkein jokainen kuvaili meitä jollain treeniadjektiivilla. :)



Siskoni piti erityisen kauniin puheen ja erittäin koskettavan. Hän oli nähnyt niin uskomattoman paljon vaivaa kaikkeen häihin liittyvään, etten voi ikinä pukea sanoiksi sitä kiitollisuuden tunnetta, mikä minulla on. Mm. polttarit, koristeet, henkinen tuki ja viikko asumista meidän kanssa ennen hääpäivää. Mihin kaikkeen hän onkaan vaikuttanut. <3

Miina esitteli Jonathanille myös paidan jonka teimme Jonathanille Suomi-polttareissani. Ajatuksena oli, että Jonathan saa laittaa sen päälle, silloin kun olen ihan todella vihainen, niin muistan taas miksi häntä rakastan. Kerron siitä sitten lisää myöhemmin kunhan ehdin postaamaan Suomi-polttareideni toisesta päivästä.

Kaasoni lausui upean runon, jonka minä olin myös onnistunut kirjoittamaan kaason selviytymispaketin kanteen, toisistamme tietämättä. Se oli runo sisaruudesta. Henkilökohtaisesti erittäin koskettava.

Miinan puheen loppuvaiheilla aloin kuitenkin ymmärtään, että nyt on jotakin vialla. Hän siirtyi koko ajan kauemmaksi ja kauemmaksi ovesta ja alkoi puhumaan vähän hassuja. Muistan kysyneeni monta kertaa, että "Mitä nyt tapahtuu? Mitä se tekee? Mitä nyt tapahtuu?". Ongelma oli vaan siinä, että olin puhunut koko ajan suomea, jolloin Jonathan vieressäni ei ymmärtänyt mitään ja hän vain kyseli "What is it hun, What is it hun?" :D :D No, pian se selvisi mistä oli kyse!

Mitä sitten tapahtuikaan - ah rakastan cliffhangereita!! :P

Eli jatketaan taas pian! ;)

Hääpäivä - Ovet auki juhlatilaan ja alkuruoka

-Hanna-

Tarina jatkuu siitä, kun tasan klo 18 avattiin ladon portti vieraille. tarjoilijat ja pitopalvelun kokit olivat laittaneet juomat ja alkuruoan paikoilleen odottelemaan vieraita.

Kynttilät paloivat jo kuudelta illalla vaikka ulkona oli kaunis ja valoisa kesäpäivä, mutta se toi ehdottomasti tunnelmaa aittaan. Tila ei olisi ollut yhtä lämpimästi vastaanottava, jos niitä ei olisi sytytetty saman tien.

Saimme kunnian astella ensimmäisenä juhlatilaan ja samalla morsiankin sai huokaista helpotuksesta, sillä kaikki oli todellakin viimeistä piirtoa myöten valmiiksi laitettu, vaikka aikamoisen kaaoksen sinne jätinkin lähtiessäni sieltä viimeisen kerran ennen vihkimistä. Taas kerran kiitokset kuuluu kaikille läheisilleni, jotka auttoivat minua häiden järjestelyissä.

Vieraat näkivät istumajärjestyksen heijastettuna projektorilla kankaalle, joka oli asetettu kunniapöydän yläpuolelle, jolloin heidän oli suhteellisen helppoa löytää omalle paikalleen.

Meillä oli kaksi Toast Madamea, jotka pitivät huolen illan ohjelmasta ja juontamisesta. Jonathanin sisko, Anna hoiti pääasiassa ruotsinkielen juonnot ja veljeni avovaimo Sabina taas pääasiassa suomalaisen. Tavoitteenamme oli tehdä illasta kaikille vieraille helposti ymmärettävä ja kaikki huomioonottava. Saimme tästä kyllä kiittelyitä jälkikäteen, kuinka hienosti kaikki hoitui kahdella kielellä. :) Erityiskiitos siitä Sabinalle, joka hoiti myös ruotsinkieliset osuudet aivan upeasti!

 

 

Menua suunnitellessamme päädyimme pääruoan kohdalla käyttämään vain ruotsalaista lähiruokaa, jolloin alkuruoaksi valitsimme jotain erityisen suomalaista. Suurin osa ruotsalaisista vieraistamme ei ikinä ole maistanut karjalanpiirakoita, joten pyysimme pitopalveluamme valmistamaan sitä alkuruoaksi graavatun lohen ja munavoin kanssa. Perinteisiä niistä ei kuitenkaan tullut ulkomuodollisesti tai edes makunsa puolesta, mutta kirjoitimmekin menuihin jo aikaisemmin, että teemme perinteisiä ruokia modernilla twistillä. ;)

 

Koin myös, että karjalanpiirakat olivat myös loistava tapa tuoda esiin osaa sukujuuristani, sillä äitini suku on karjalasta kotoisin ja uskon, että sukulaiseni pitivät myös ajatuksesta.

 

Alkuruoan kanssa tarjosimme vieraille Jacob's Creekin Dry Rieslingiä, joka oletetusti sopisi kalan kanssa hyvin. Lisäksi tarjolla muutakin, kuten Staropramen olutta, jota sulhanen halusi ehdottomasti tarjota. Tarinammehan alkoi Staropramenin valmistusmaassa Prahassa, jossa tapasimme toisemme ensi kertaa.

 

Ennenkuin pääsimme alkuruokaan käsiksi, oli Jonathan pyytänyt, että saisimme "pienen puheenvuoron" itsellemme. Olin jo siinä hätäkässä täysin unohtanut, että meidän näin piti tehdä ja olin ihmeissäni, kun meidät pyydettiin puhujan paikalle kertomaan mitä meillä oli sanottavana. 

Vaikka juttu ei sinänsä niin jännittävä olekaan, niin ajattelin silti jättää pienen cliffhangerin ja palata asiaan seuraavassa postauksessa! ;)

Espoon kartano ja menu

*Bee fiilistelee...*

Ajattelin vähän kirjoittaa meidän juhlapaikasta, Espoon kartanosta. Uusimmassa Häät-lehdessä (no joo ei se enää niin uusi ole) oli upea juttu 20-luvun salakapakkateemaisista häistä, joita oli juhlittu meidän juhlapaikalla eli Espoon kartanossa. Olin itekin ajatellu ensin 20-luvun häitä, koska mun piti alun perin laittaa mummin vanha puku päälle, mutta jotenkin kun sitä pukua sit sovitin, niin tunsin olevani barokkiajalla. Bird cage ja mummin vanha käsilaukku tulevat kuitenkin käyttöön.

Espoon kartano sijaitsee siis Kauklahdessa upeassa kartanomiljöössä. Kartanossa on kolme salia, joihin mahtuu yhteensä 120 vierasta. Kellarista löytyy myös holvikaarisali, jonka voi somistaa esimerkiksi sikaribaariksi tai salakapakaksi. Pitopalvelupuolen hoitaa Chefs Gourmet Catering, joka taikoo todella upeita ruokakokonaisuuksia. Tässä meidän valitsemamme (todella) trendikäs hääbuffet, johon todennäköisesti lisätään vielä riisi, koska isän mielestä kaikki miehet ei välttämättä syö kasviksia. :D

Hunaja-kevätsipulimarinoituja vihersimpukoita

Pippuroitua lohta ja guacamolea maissilastulla

Tandoorimarinoitua kananpojan fileetä vartaassa ja tzatzikikastiketta

Kokonaisena paahdettua luomuhäränfileetä ja timjamilla maustettua kastiketta

Wokattuja vihanneksia á la Chefs

Villirucolalla maustettua salaattia ja balsamicovinegrettiä

Leipävalikoima ja voita

Hääkakkua

Kahvia ja haudutettua teetä

Pinterestin kautta satuin löytämään lisää kuvia Häät-lehdessä olleista häistä, mitä kautta löysin tien vielä useampaan kuvaan. Melkein tuli tippa linssiin kun totesin, että meidän juhlapaikka on aivan täydellinen. Ainoa miinus on ehkä se, että osa huoneista on erivärisiä, jolloin teemavärien valitseminen on aiheuttanu mulle aika tuskaa. Nyt on teemäväritkin sitten onneksi päätetty: hopea, vaaleanharmaa, roosa ja hippunen kultaa.

Täällä kartanon pihalla meidät vihitään. <3

Komeita miehiä ruseteissaan ja ihana pitsihääpuku.

Purolta saa upeita kuvia.

Onneksi kartanon terassi on sen verran iso, että siellä mahtuu vihkimään sateen sattuessa.
Kakku-kahvitarjoilu tapahtuu säästä huolimatta terassilla.

Näin oli tarkoitus lähteä juhlapaikalta. Tästä näkee vähän, että miltä kartano ulkoa näyttää. Niin kaunista!

Täältä löydät ylläolevat kuvat ja paljon lisää.

Häämenu

Ida kirjaa menua ylös

Pääsiäissunnuntaina kokoonnuimme perheeni kanssa pääsiäisaterialle, samalla testailimme hääruokia. Tarkoituksena oli tutustuttaa sulhanen meidän lämpimään ruokavaihtoehtoon, possunposkiin. Hyvin maistui kaikille!

 

Pääsiäissunnuntain Menu a'la Äiti

Marinoidut kasvikset

Kookos uunijuurekset

Kermaperunat

Possunposket

Possunposket eivät ole ehkä ihan kaikista herkullisimman näköinen ruoka, mutta erittäin hyvää. Mureuden takaa lähes neljän tunnin aika uunissa.

Kookosmaitoiset uunijuurekset kuitenkin päädyimme muuttamaan häihin erilailla maustetuiksi uunijuureksiksi. Itse en kookoksen mausta pidä. Oli siis hyvä testata, saatiin pieni muutos aikaan.
Päädyimme toteuttamaan menun omien mieltymystemme mukaan, koska olisi haastavaa ajatella kaikkien vieraiden mieltymyksiä. Mahdollisten kasvissyöjien varalle lisäämme tarvittaessa esimerkiksi munakoisopaistosta.

Iltapala on vielä mietinnässä, ruokaa olemme päättäneet tarjota niin, että sitä ei jää illalle. Illalla syödään sitten todennäköisesti sulhasen toiveen mukaan voileipäkakkua sekä Pasin äidin valmistamaa herkullista suklaakakkua. Lisäksi tarjolla on nachoja ja salsaa. Karkki- ja sikaribaarit on avoinna koko illan ja yön.

Häämenu

 

Vihersalaatti
Pasta-broilerisalaatti

Marinoidut kasvikset

Perunat

Graavilohi

Lämminsavulohi 

Uunijuurekset

Kermaperunat

Paahtopaisti

Porsaanposket

Hääkakku

Karkkibaari

Sikaribaari

Iltapala

Love, Ida