Alkuun on päästy

Kristiina kirjoittaa tyttärensä häiden alkumetreistä.

Ensin hieman taustaa tälle tarinalle

Morsio lähti muutama vuosi sitten tuoreena ylioppilaana opiskelemaan Pohjois-Englantiin, missä keväällä 2011 tutustui Sulhoon. Sulhoon, joka on kotoisin Pohjois-Irlannista ja joka noihin aikoihin oli jo mukana työelämässä. Aika pian tutustumisen jälkeen Sulho muutti Lontooseen, jonne Morsio onnekseen pääsi jatkamaan opintojaan syksyllä 2012. Morsio valmistui lontoolaisesta yliopistosta keväällä 2013 ja onnistui kuin onnistui saamaan opiskeluaan vastaavaa työtä heti syksystä alkaen. Jo viime talven mittaan Morsio ja Sulho opettelivat yhdessä asumista ja elämistä, vaikka heillä virallisesti olikin eri osoitteet. Saman katon alle pari muutti samoihin aikoihin, kun Morsion työ alkoi. Ja aivan kuin tässä kaikessa ei olisi ollut tarpeeksi uutta ja sopeutumista vaativaa – Sulho otti ja kosi! Morsio suostui - ja sai maailman kauneimman timanttisormuksen vasempaan nimettömäänsä! Niin että se on sitten menoa nyt…

Äkkiä juhlapaikka!

Aikamoisella vauhdilla on näiden häiden suunnittelu käynnistetty. Kihlaus osui syyskuun alkuun, ja pian kihlauksen jälkeen pari ilmoitti, että häät pidetään vajaan vuoden kuluttua kesällä. Ei, ei haluta odottaa seuraavaan, vuoden 2015 kesään. Kiirehän siinä tuli, ja koska häät vietetään Suomessa ja pari asuu siellä Lontoossa, jouduin (lue: sain) minä, morsmaikun äiti, lähteä etsimään toinen toistaan parempia juhlapaikkoja. Ja vaikka asun Helsingin seudulla, vajaan 30 kilometrin päässä pääkaupungista, ei minulla ollut juuri mitään käsitystä tämän alueen paikoista. Suureksi avuksi tässä haarukoinnissa olivat mitkäs muutkaan kuin hääblogit, joihin häitään suunnitelleet morsiamet ystävällisesti olivat listanneet erilaisia vaihtoehtoja. Ja vaikka aluksi vähän pelkäsin, ettei ainuttakaan varteenotettavaa enää tähän aikaan vuodesta olisi ensi kesäksi tarjolla, olin väärässä: löysin lopulta viisitoista paikkaa, jotka olisivat olleet vapaina heinäkuun viimeisenä tai elokuun kahtena ensimmäisenä viikonloppuna. Näistä kävin yksin tai mieheni kanssa katsastamassa kymmenen.

Katsastetut paikat:

Kartanokylpylä Kaisankoti

Bodomin kartano   

Näkymä yläkerran parvekkeelta

Ravintola HSS Boathouse

Näkymä terassilta

Ravintola NJK 

Naisten wc-tilat

 

Villa Ivan Falin                        

Sisäänkäynti

Ravintola Stansvik 

Sisääntulotie

Hotelli Kuninkaantien Hovisali

Ravintola Särkänlinna

Käynti naisten wc:hen

Ravintola Blue Peter

Sisäänkäynti

Katajanokan Kasino 

Kenraalisalin kattoa

Muita tutkailtuja:

Ravintola Saari

Ravintola Saaristo

Uunisaari

Salmi Sali

Ravintola Keilaranta

G18

Kulosaaren Kasino

Espoon kartano

Ravintola Alia

Sannäsin kartano

Hirvihaaran kartano

Hääpari oli antanut muutaman valintakriteerin

• Paikassa on oltava yksi yhtenäinen tila, johon mahtuisi 130 vierasta
• Paikan on oltava lähellä merta tai järveä.
• Rakennus ei saa olla työväen- tai nuorisoseurantalon tyyppinen. 

Katsastetuista kuusi täytti kaikki kriteerit, kolmen kohdalla täyttyi kaksi kriteeriä ja yhden kohdalla vain yksi.

Morsian itse selvitteli netin ja sähköpostin avulla Lontoosta käsin pääkaupunkiseudun kirkkovaihtoehtoja, ja kaikin puolin sopivaksi nousi Paavalin kirkko. Jossain vaiheessa pari alkoi pitää parhaana mahdollisena päivämääränä tuota heinäkuun viimeistä lauantaita, jolloin vapaina olisivat NJK, Stansvik ja Särkänlinna. Näistä kolmesta meidän kaikkien mielestä paras oli NJK, joten se vei voiton, ja siellä rakas parimme tulee viettämään ikimuistoiset häänsä!

Tästä se jatkuu

Vihkikirkko ja juhlapaikka ovat siis selvillä, joten on sitä ainakin alkuun päästy. Mutta mitä kaikkea vielä pitääkään järjestykseen saada… huh. Vähitellen ja pikku hiljaa. Alkavalla viikolla lennän Morsion ja Sulhon luo Lontooseen – pääsen vihdoin onnittelemaan tuoretta kihlaparia oikein livenä. Ja keskustelemaan kasvokkain kaikista häihin liittyvistä ajatuksista ja toiveista. Minunhan on aivan turha suunnitella yhtään mitään vain siltä pohjalta, mikä itseä huvittaisi. Häät ovat ensisijassa tyttäreni ja hänen tulevan miehensä juhla. Nähtäväksi jää, miten paljon minun lopulta annetaan asioiden kulkuun puuttua ja vaikuttaa… suorastaan jännittävää!

Innolla odotan, mitä kaikkea voin Lontoon jälkeen tänne blogiin kirjoittaa. Hääpukua on tarkoitus yhdessä mennä etsiskelemään, joten eiköhän ainakin siitä aiheesta tule jotain kerrottavaa. Ja kuvia toki myös.

Tässä kuva yhdestä jo sovitetusta puvusta: