Sivut

maanantai 17. helmikuuta 2014

Tarina kihlauspäivästä

Bee kertoo kihlautumisestaan...

Nyt siitä on tasan kaksi vuotta kun J kosi mua meidän perheen talvimökillä, Himoksella. Tällainen oli päivän kulku. Toivottavasti jaksatte lukea. :D

Mä olen intohimoinen lumilautailija ja perheen kesken ollaan koko meidän lapsuus aina ravattu Himokselle laskettelemaan ja lumilautailemaan sekä usein viettää juhlapyhiä. J sen sijaan on ollut suksien päällä joskus kymmenvuotiaana eikä kaatumisensa jälkeen oo enää laskenu (en ymmärrä, kukapa nyt ei kaatuisi kun ekaa kertaa yrittää laskea?). Mun koko viikonlopun missio oli saada J mun kanssa rinteeseen, mutta mulle lautailu ei ollu sinä päivänä mikään piece of cake. Kävin meinaa aamulla YTHS:llä poistattamassa multa selästä yhden luomen joka häiritsi mua tossa rintaliivien kohdalla. Näytin ihotautilääkärille samalla mun yhtä toista luomea, joka oli mulla tossa kädessä. Lääkäri päätti poistaa sen samalla kun oli vähän oudon värinen. Haha... tää kuulostaa siltä et oon ihan täynnä luomia, mut se ei millään tasolla pidä paikkaansa. Koska kädessä oli nyt siis viisi tikkiä, en saanu laitettua vasenta kättä nyrkkiin enkä edes sidottua lumilautailukenkieni nauhoja. Mä olin niin ylpeä J:stä kun se lasketteli todella hyvin ja muutenkin tykkäs kovasti.

Laskemisen jälkeen palattiin mökille syömään illallista. Mä tein meille perunoita, entrecote-pihvejä ja kanttarellikastiketta. Sen jälkeen mentiin porealtaaseen lillumaan, mikä sekin oli aika koomista, kun mun käsi oli teipattu ettei se vaan kastuisi. Lillumisen jälkeen J laittoi päälle rauhallista ja hyvää musiikkia ja takan päälle. Siinä vaiheessa mokasin yllätyksen. Istuin J:n taakse sohvalle kun se oli kyyryssä lattialla ja yritti saada takkaa päälle. Istuin samalla J:n fleecen päälle ja jonkun pienen boksin. Siinä vaiheessa mulle iski melkoinen paniikki kun ajattelin, että jos se onkin sormusboksi. Kävin laittaa hiukset kiinni, mutta paitaa en enää ehtinyt vaihtaa kun J vei mut sohvalle istumaan. Siinä se lausui mulle kauniita sanoja ja kertoi, kuinka meidän parisuhde on tullut tiettyyn pisteeseen. Hetken ajan päästä se polvistui sohvan eteen ja kysyi multa melko virallisesti: "(mun etunimi, toinen nimi ja sukunimi)... tulisitko vaimokseni?" 

Vollotin siinä sohvalla todella kauan ja sain itkun seasta sanottua "joo". Piti sanoa "kyllä tulen", mut se oli liian vaikeaa sen itkun seasta. :D Illalla soitin vielä vanhemmille, mut ekan puhelun jouduin lopettaa kesken kun edelleenkin vollotin. Tunnin päästä sain jo paremmin kerrottua niille, mutta ne tiesi jo. J oli nimittäin ehtinyt pyytää isältä jo mun kättä. Hyville ystäville lähetettiin tekstarilla pelkkä kuva:



Kaksi meni lankaan: sisko (eli kaaso K) ja ystäväni kaaso R. Sisko soitti mulle "Kauheeta, mitä sulle on oikein käyny?" En ensiksi tienny että vitsailiko se vai eikö se oikeasti huomannu sormusta. Sanoin sille hetken päästä "Katoppas sitä kuvaa uudestaan ja soita sit takaisin". Toinen puhelu olikin jo vähän iloisempi kuin ensimmäinen. Heheh... Kaaso R tiesi, että multa oli aamulla poistettu luomi ja luuli yksinkertaisesti, että lähetin sille siitä kuvaa. Vähän aikaa mietin kun kaikilta muilta tuli onnitteluviestiä takaisin, paitsi siltä. :D

Kaikista koomisinta koko päivässä oli kuitenkin varmaan tää mun paita, jonka J osti mulle joskus vuosia sitten Espanjasta kundien kanssa ja mä päätin ottaa sen mökkipaidaksi ja pitää sitä päällä just sinä päivänä. 




Huominenkaan ei ole mikään ihan tavallinen päivä, sillä J täyttää 27 vuotta ja meidän parisuhde samalla 8 vuotta. Häiden aikoihin ollaan siis seurusteltu 8,5 vuotta - not bad. :D

4 kommenttia: