Hääpäivä - Vihkiminen

-Hanna-

Hääpäivämme tarina jatkuu. :)

Olimme erittäin onnekkaita sään suhteen hääpäivänämme, sillä emme olisi voineet toteuttaa vihkimistä ulkosalla, jos vettä olisi tullut taivaalta samaan malliin, kuin aiemmin viikolla. Olin jo 20 päivää elänyt sääpelossa ja joka aamu herännyt ensimmäiseksi katsomaan säätiedotuksen kolmelta eri sivustolta. Mitäänhän sille ei olisi voinut, mutta silti sitä manasi aina kun lauantain kohdalle oli ilmestynyt sade- tai ukkospilviä tai hyppi ilosta, kun ne oli poissa taas! ;) 

Ensimmäisenä vaunusta laskeutuivat kaasot ja kukkaistytöt. Pikkuiset kukkaistyttömme olivat harjoitelleet hienosti moneen otteeseen kukkien heittämistä. Ihanan aitoa iloa ja tarkkavaisuutta saattoi huomata kyllä tyttöjen kasvoilta!

Isäni toi tullessaan rullan lasikuitumattoa, joka toimi oivasti kulkuväylänä vihkipaikalle. Maa oli kuitenkin hieman kosteahko aiempien sateiden jäljiltä, joten se suojasi mukavasti.

Kun tytöt olivat päässeet suurinpiirtein perille asemiinsa oli minun vuoro ilmestyä paikalle.

Olin ostanut sateenvarjon ja kumisaappaat häitä varten ja koska tiesin maan olevan vähän märkä laitoin ne jalkaani vihkimisen ajaksi. Vaikka olisin kyllä voinut korkokengilläkin kävellä, niin ajattelin, että kumpparit oli myös vähän hauska valinta, kun ne kerran oli kuitenkin hankittu. Viime sekunneilla ennen kuin astuin vaunusta ulos, päätin myös avata sateenvarjon venyttämään ensinäkemisen hetkeä. Tilanne ei ollut suunniteltu, mutta näin jäljkikäteen se toimi erinomaisesti. Täten näimme toisemme täysin samanaikaisesti, kun laskin varjon pois kasvoiltani.

Itku tuli ihan molemmilla, kun kävelin kohti alttaria - ajattelin jo, ettei se lopu ollenkaan koko toimituksen ajaksi. Olimme valinneet sisäätulokappaleeksi "Kärleksvisan" ja itkin jo yksinomaan kun kuuntelin kyseisen kappaleen sanoja.

Olin löytänyt hankaluuksista huolimatta kaksikielisen papin. Hän oli jo oikeastaan eläkkeellä, mutta hän lupautui vihkimään meidät, sillä koki sen erittäin hienoksi asiaksi, että saa vihkiä suomeksi. Pakkohan minunkin oli päästä sanomaan "Tahdon", sillä eihän se muuten olisi tuntunut todelliselta. Jonathan sai sanoa myös omalla tavallaan "Ja" ja näin olimme molemmat tyytyväisiä!:)

Vihkitilaisuus kesti kaiken kaikkiaan noin 50 minuuttia. Halusimme mahdollisimman simppelillä kaavalla ja onneksi pappimme ei väkisin vääntänyt meille virsiä laulettavaksi. Yksinomaan se, että kaikki käytiin läpi kahdella kielellä otti jo oman aikansa. Lisäksi olimme molemmat valinneet toisillemme kappaleet, jotka Anders soitti. Emme tienneet toistemme valitsemista lauluista mitään ennakkoon ja sehän johti taas kyyneleihin, kun kuunteli sitä sanomaa, mitä sulhanen oli minulle valinnut.

Kaasoni Miina ja bestman Jonas lukivat molemmat omilla kielillään osan korinttilaiskirjeestä toimituksen aikana. Tämä oli papin oma toive ja se sopi meille kyllä erinomaisesti.

Jonathan onnistui pujottamaan minun sormeeni sormuksen muitta mutkitta, mutta kun tuli minun vuoroni niin aloin epäröimään, että kumpaan käteen se sormus tulikaan. Helppohan se minulle oli laittaa, kun minulla oli kihlasormus siinä jo merkkinä! ;)

Anders soitti trumpettia poistuessamme paikalta. Se kuulosti aivan upealta. Valitsimme poiskävelyyn perinteisen häämarssin, mutta en nyt millään muista enään minkä niminen se oli :/

 Lähtiessä piti heiluttaa vielä lehmille kiitokset, sillä niin nätisti ja ammumatta he siellä rivissä möllöttivät ja seurasivat tapahtumia! :D

Hyppäsimme vaunuihin ja ajelimme hieman kauemmaksi vieraista, jotta he saisivat lähteä rauhassa pois ja me jäisimme vielä paikan päälle kuvailemaan potretteja. 

Tässä hetkessä sitä vaan oli niin onnellinen siitä, miten hyvin kaikki oli onnistunut ja miten epätodelliselta se tuntui, että nyt sitä ollaan sitten naimisissa!! :D :D

Jatketaan taas huomenna! ;)

Vihkisormus

-Hanna-

Kihlasormusta valitessa kävimme monessa eri liikkeessä katsellen monenlaisia eri sormuksia. Oli aika selvää, että haluan valkokultaisen , yksinkertaisen sormuksen muutamalla upotetulla timantilla. Jo ensimmäisessä paikassa silmäni nauliintuivat tuohon Schalinsin kauniiseen modernin klassiseen leveään sormukseen kahdella timantilla. En saanut sitä enään mielestäni ja myöhemmin kävimmekin sen sitten tilaamassa samalla kuin myös sulhaselle aikalailla samantyylisen Schalinsin kihlasormuksen.

Uunituoreet kihlasormukset



 Samalla kerralla, kun ostimme kihlat näin inspiraatiokuvan sormuksestani, Schalins Passion Tindrasta, yhdistettynä toiseen passionsarjan sormukseen ja se kuva ei ole verkkkalvoltani kulumallakaan ajan saatossa hälventynyt. Odotin lähestulkoon ihan viime tippaan varmuuden vuoksi, jos muutan mieltäni, mutta ei. Se se on!

kaunis ja kiiltävä kihlani ensimmäistä päivää sormessa

Rakastan isoja kruunullisia timanttisormuksia, mutta työssäni laboratoriossa, sellaisen kanssa oleminen olisi sula mahdottomuus. Siksi tällainen yksinkertainen combo toimi ehdottomasti parhaiten!



 Schalins Passion Tindra 0,10 CT ja Passion 237-2.51.15 0.15CT



Kävimme Guldfyndissä, joka vastaa täysin Suomessa Kultajousea (sama ketju ehkä), koska meillä oli sinne -25% alennus. Ilmeisesti he myivät sormusta toisella nimellä, kuin muualla mikä oli mielestäni hieman outoa, mutta he lupasivat soittaa Schalinsille ja kysyä onko kyseessä kuitenkin täysin sama sormus ja olihan se. 

Olin niin hullun täpinöissäni eilen, etten tajunnut ottaa kuvia sormuksesta, mutta Schalinsin omat kuvat saanee nyt kelvata ennenkuin saan omat kuvat otettua! :) Sormuksen koon kanssa arvoin jonkin aikaa, sillä kihlasormukseni on nyt ehkä hieman iso. Otin kuitenkin vihkisormuksen lopulta samassa koossa, kuin kihlani. Täytyy sitten pienentää, jos ei kerta kaikkiaan onnistu elää sen kanssa! ;)

 Millaisia yhdistelmiä te olette rakennelleet?

Valkokullan rodinointi

*Ida*

Kuinkahan moni tietää, että valkokultakorut on yleensä pintakäsitelty rodiumilla?

Rodium on platinaryhmän metalli jolla suoritetusta pintakäsittelystä käytetään nimitystä rodinointi. Se suoritetaan samalla tavalla kuin esim. hopeointi tai galvanointi ja pinnan paksuutta mitataan metrin miljoonasosissa eli mikroneissa. 

Toisin kuin tummempi ja harmaampi valkokulta on rodium puhtaan valkoinen väriltään.Valitettavasti pintakäsittely kuluu sormuksista pois paljastaen alta valkokullan oman värin. Kuinka nopeasti rodiumpinta sitten kuluu pois? Kulumiseen vaikuttaa sormuksen rungon malli sekä hyvin paljon myös sormuksen käyttötavat. Muun muassa leveät sileät pinnat altistavat rodiumin kulutukselle alttiiksi. Sekä sitten se asia joka on ainakin mun ihanan kihlani kohdalla ollut valitettava totuus, että rankat askareet, kuten kuntosali, puutarha- ja siivoustyöt ynnä muut sellaiset kuluttavat sormuksen pinnoitetta.

Valkokultaisessa sormuksessa näkyy kulumajäljet helpommin kuin keltakultaisessa. Mutta se ei todellisuudessa kulu sen helpommin. Kirkkaanvaalean rodium-pinnan poiskuluminen paljastaa värieron kuluneen ja kulumattoman pinnan välillä, toisin kuin keltakultaiseen esineeseen tulee käytöstä vain naarmuja mutta sormuksen pintaväri ei muutu lainkaan. Valkokultainen sormus voi olla myös rodioimaton, jolloin sen väri ei muutu. Pinta vain kuluu ja naarmuuntuu ajan myötä.

Love, Ida

Lähde ja kuva: täällä

Vihkisormukseni

-Ida kirjoittaa-

Niin se aiemmin etsintäkuuluttamani vihkisormus saapui loppujen lopuksi hyvinkin pian postaukseni jälkeen postiin noudettavaksi.
Postista kiireesti hakemani paketti oli hyvin vaatimaton valkoinen paperipussi. Arvatenkin on selvää, että paketti oli avattava HETI postin parkkiksella auton etupenkillä. Oon jokseenkin malttamaton henkilö... Kaikki mulle nyt heti! :)

Uskomaton tunne kun katsoo ihanaa timanttisormusta ja tietää, että se on mun oma, loppu elämäni ajan. Teetätämme vielä kihlan ja vihkin väliin valkokultaisen sormuksen, jotta kokonaisuudesta tulee leveämpi ja saan haluamallani tavalla mustat ja kirkkaat timantit erilleen.
En halua viedä sormusta säilöön toisaalle, koska haluan ehdottomasti pitää sen mahdollisimman lähellä itseäni. Nyt voin aina välillä käydä kurkkimassa sitä lipaston laatikosta ja sovitella kihlan viereen. Ehkäpä tämä helpottaa sitä miten rankalta on tuntunut, että unelmien hääpukuni on Tampereella säilössä enkä saa fiilistellä sitä. Noh, tämä siirto oli välttämätön ettei sulho vahingossakaan näe sitä! Eipä meillä kotona kyllä olisikaan sopivaa ja suojaisaa säilytyspaikkaa sille.

Kihlasormus, joka on ollut 2,5 vuotta sormessa tarvitsee melko kipeästi rodinointia. Kihlani on tummunut ja valkokullan oikea väri on tullut esiin rodiumin kuluttua pois. Häämessuilla tarkastutin sormukseni kultasepällä, joka oli sitä mieltä, että se on vääntynyt melko pahasti ja sormuksen oikomisen yhteydessä siitä tulee todennäköisesti irtoamaan myös timantti tai timantteja. Uskon sormuksen vääntyneen kuntosalilla, missäpäs muuallakaan se olisi voinut.
Sormusta ei siis saa pitää salilla nostellessa suuria painoja. Muistathan riisua sen/ne aina sormestasi turvalliseen säilöön.

Mikä rodinointi?
Pysy ruudulla, kerron siitä seuraavassa postauksessani.

Love, Ida

Vihkisormus kateissa

Eilen sain Malmin Korupajalta tekstarin, että sormus on laitettu postiin. Alla oli seurantakoodi jotta voi seurata paketin matkaa. Eilen ja tänään olen sitten postin sivuilta yrittänyt koodilla katsoa missä vihkisormukseni reissaa ja ennen kaikkea, että koskahan se mahtaa tulla perille. Sivusto kuitenkin ilmoittaa näin:

Suurta huolta,  tai oikeastaan minkäänlaista huolta mulla ei sormuksesta ole koska tiedän sen olevan postivakuutettu mutta oon malttamaton. Olisin mielelläni hypistellyt sitä jo tänään!

Live, Ida

Tampereen messukuulumisia

-Ida-

Lauantaina suuntasimme aamulla kohti Tamperetaloa, jossa järjestettiin häämessut. Edellisen kerran kirjoittelin messuista viime viikon lopulla, silloin olin päättänyt lähteä messuille ilman minkäänlaisia odotuksia. Sormusta lähdin kuitenkin ihan tosissani messuilta etsimään ja sovittamaan.
Aiempia ajatuksiani voit käydä lukemassa täältä.

Tampereen messut olivat monellakin tapaa paremmat kuin Jyväskylässä pidetyt. Ovelta esimerkiksi sai ihan oikean pääsylipun (kyllä mun mielestäni tällaisetkin asiat vaikuttaa yleisvaikutelmaan). Tampereen messuosasto ei ollut suuressa hallissa kuten Jyväskylässä joten tila oli viihtyisämpi. Esittelijöitäkin tuntui olevan enemmän.

No sitten se muotinäytös, ah mun paasauksen lempi aihe. Tampereen tanssivamuotinäytös oli järjestetty studio 1:ssä yhteistyössä paikallisen kilpatanssiseuran kanssa. Näytös oli kokonainen show, oli valot, musiikit ja kaikki. Upeaa. Kritisoin aiemmin, että Jyväskylän puvut olivat vanhanaikaisia tai ainakin epämuodikkaita. Näin ei Tampereella ollut, paljon pitsiä, erimittaista helmaa ja kauniita kampauksia.

Pahoittelen puhelinkuvia, osaa vielä hienosti zoomattukin. :)

Messuista jäi järjestäjien osalta postitiivinen kuva. Kaikinpuolin hyvin järjestetyt messut.
Messut olivat myös hyvin tuottoisat mulle. Hääjärjestelyt menivät kertaheitolla valtavasti eteenpäin.
Pysyppä ruudulla, seuraavaksi kirjoittelen messuhankinnoistani: hääpuku, hääkengät, vihkisormus.

Olitko sinä messuilla? Teitkö hankintoja?

Love, iki-onnellinen Ida