Sivut

lauantai 2. elokuuta 2014

Hääpäivä - kenkäleikki, polttarimuistelot ja kimpunheitto

-Hanna-
Kuvauksen jälkeen kun palasimme juhlatilaan, saimme taas samantien kutsun istumaan ja vastaamaan totuudenmukaisesti tuleviin kysymyksiin. 


Vuorossa oli siis kenkäleikki. Minä otin toisen Jonathanin kengän ja hän minun toisen kenkäni. Kaasoni esittivät siis kysymyksiä, joihin piti vastata selät vastakkain nostamalla kenkä ylös vastauksena. Jos koin väittämän sopivan paremmin itseeni, kuin siippaani, nostin oman kenkäni ylös ja päinvastoin.



Kysymykset esitettiin aina ensiksi suomeksi ja sitten vasta ruotsiksi. Vaikka meillä oli sääntö etten saa nostaa kenkää ylös, ennenkuin kysymys oli esitetty molemmilla kielillä, niin taisin melkein jokaisen kysymyksen kohdalla ottaa pienen varaslähdön. ;)


Kysymykset ei aina olleet niin yksiselitteisiä. Esimerkiksiksi "kuka teillä siivoa kotona", päätyi siihen, että nostimme molemmat molempien kengät ja vielä samalla tavalla, että minun oli hieman korkeammalla kuin Jonathanin.  


Yhdessä tapauksessa ei nostettu kumpikaan kenkiä ylös laisin ja sitten tuli niitä, joissa oltiin ihan eri mieltä. Esimerkiksi, että ketä on enemmän aamuäreä. Jonathan väitti, että minä ja syystä, että olen ärsyttävä aamulla (eli en äreä) koska puhun liikaa. Minä taas väitin, että hän, kun ei halua puhua ensimmäiseen tuntiin ollenkaan. :P
Hauska tämä leikki oli kuitenkin, eikä avioeroa tarvinnut laittaa vireille vielä ainakaan :D :D


Ennenkuin pääsimme paikoillemme saimme polttareissa ansaitsemamme todistukset ja maalaamamme taulut toisistamme. Pojat kävivät myös läpi videon avulla mitä polttareissa tapahtui. Välillä täytyi vähän punastella materiaalia, sillä stringipeppu vilahdellen screenilla, ei ehkä ollut sitä illan tyylikkäintä antia näyttää sukulaisille. Noh, mutta huumorin kautta. ;)


Molemmilla meillä oli polttareissamme tehtävänä maalata kuva tulevasta puolisostamme.
Jonathanin aika kuvan tekemiseen oli loppuen lopuksi ollut erittäin rajallinen. tarkoitus oli ollut jatkaa myöhemmin polttareiden kuluessa aina kun oli mahdollisuus, mutta sitten sellaista ei enään ollutkaan. Maalauksessa minulla on vatsalihakset ( I wish), toisessa kädessä salibandymaila harrastukseni merkiksi ja toisessa kädessä höyryävä labramittalasi työni merkiksi. Aika kuvaava jos sanoisin. Minä taas päädyin tekemään kuvastani hieman erilaisen version. Siinä oli Jonathan, oluttölkki kädessä katselee auringonlaskua. Hän on ajanut scootterilla ylös mäelle rakentamalle mökilleen, josta näkyi myös se keltainen talo jossa nyt asumme. Ei ole pelkoa, että meistä ikinä mitään taiteilijoitakaan tulisi! :D :D




Bändi soitteli biisejään kaikissa mahdollisissa väleissä taakaakseen leppoisan tunnelman. Itseasiassa bändin jäsenet olivat kuulemma olleet hieman pettyneitä juhlien jälkeen, etteivät saaneet soittaa ihan niin paljon kuin halusivat. Meillä oli niin paljon ohjelmaa, etteivät ehtineet. Mutta ne olivat meidän häät, joten se on vaan hyväksyttävä, että meidän ehdoilla mennään. :)


Halit vielä marsalkoille, hyvin tehdystä työstä ja hienosta videosta , jonka parsivat kasaan polttareista. Tietysti myös siitä, että palauttivat sulhasen yhtenä kappaleena kotiin, että päästiin naimisiinkin. :)


Seuraavan vuorossa oli kimpun heitto. Jonathan koki sukkanauhan heiton hieman epämukavaksi tehtäväksi, joten päätimme yksinkertaisesti skipata sen. Kimpunheiton suoritimme silti, sillä  minulla ei ollut mitään ajatusta alkaa säilömään sitä.


Jokaisissa häissä, joissa olen ollut mukana on kimpunheitto tilanteissa tyttöjä joutunut vähän suostuttelemaan mukaan ja niin nytkin. Vähän nihkeästi siellä seisottiin ja aika kaukana, joten minähän heitin kimpun sitten heidän eteensä lattialle.


Sieltä ystäväni kuitenkin kävi sen salamannopeasti nappaamassa itselleen. Reaktionopeus kohdillaan. Ei sinänsä ihme, sillä treenaamme yhdessä joten tiesin, että siellä löytyy taistelutahtoa. ;)


Seuraavaksi naimisiin siis olisi menossa hän! ;)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti