Sivut

torstai 31. heinäkuuta 2014

Kukkatilaus

*Nina*

Kävin tässä jo jokin aika sitten kiertelemässä kaason kanssa Tampereen kukkakauppoja ja selvittämässä vähän morsiuskimppujen hintatasoa. Esimerkki kuvieni perusteella tehdyt hinta-arviot eivät juurikaan toisistaan poikenneet kukkakauppojen välillä ja hintahaarukka oli useassa tapauksessa melko iso. 

Liike, josta päätin kukkatilauksen tehdä on kukkakauppa Kilpi. Varasin ajan floristille ja kävimme läpi toiveeni kukkien suhteen, floristi esitteli minulle sopivia kukkia ja tein tilauksen. Jäi todella hyvä fiilis tapaamisesta ja odotan innolla, että hääpäivän aamuna saan kimppuni. Morsiuskimpun lisäksi tilasin sulhaselle ja bestmanille vieheet ja kaasolle rannekukan. 

Tässä inspiskuva, jonka pohjalta minun kimppuani lähdetään toteuttamaan:


Kuva täältä

Taas yksi asia ylivedettäväksi ToDo-listalta. Enää vähän reilu 2kk!! :)

-Nina

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Hääpäivä - Kuvaus auringonlaskussa

-Hanna-

Taas jatkuu hääpäivän tarina parin päivän tauon jälkeen. 
Valokuvaajamme halusi ehdottomasti, että saa kuvata potretteja myös auringonlaskussa. Päätimme tehdä tämän myös ylhäällä lehmähaassa ja kun Toast Madame ilmoitti, että nyt alkaa olemaan aika, hyppäsimme auton kyytiin ja ajoimme kuvauspaikalle.


Kuvat puhukoot puolestaan. meillä oli alle 10 minuuttia aikaa ennenkuin aurinko oli poissa, mutta ehdimme jurri juuri saamaan muutaman mukavan kuvan. :) 




Samanaikaisesti bändi ja Toast Madamet olivat hoitaneet hieman ohjelmaa vieraille, ettei tule tylsää. Myöhemmin selvisi, että he olivat muun muassa opetelleet laulun, jonka he lauloivat meille, kun leikkasimme kakkua.


Jälkeenpäin katsottuna vähän ihmettelen, että miten luonnottomasti tuo mieheni pitää kädestäni kiinni. Hän kuulemma halusi, että kauniit kynteni näkyisivät kuvassa. Nawww. ;)







Tähän asti olimme olleet ja nautiskelleet juomia aika maltillisesti, jotta palattuamme  meidän tanssit menisi jotakuinkin sujuvasti. Kun pääsimme auringonlaskettua takaisin maatilalle, juoksimme äitini kanssa piiloon ompelemaan nappia puvun sisälle, jotta voin nostaa laahuksen ylös tanssia varten. Ikävästi vaan mekko ei oikein päässyt oikeuksiinsa enää meidän operaation jäljiltä, mutta oli se sen arvoista, sillä ylhäällähän se pysyi valssin ja jopa yllätystanssin ajan.

Sitä ennen meillä oli kuitenkin muiden järjestämää ohjelmaa vielä tarjolla, josta lisää taas seuraavassa postauksessa.

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Häämatka

Ida ei malta odottaa...

Me lähdetään heti häiden ja hääyön jälkeen sunnuntaina 7.9. häämatkalle. Häiden odotusta lisää 50 prosenttia se, että niiden jälkeen vietämme kaksi täyttä viikkoa Thaimaan saarilla. Täydellistä!


Thaimaassa on syyskuussa sadekausi, mitä etelämmäksi Thaimaassa, Indonesiassa,  Malesiassa ja niillä alueilla menee sitä enemmän todennäköisesti sataa. Suomalaisina me kuitenkin ollaan totuttu sateisiin ja siellähän sadekausi tarkoittaa sitä, että tulee kova sade jonka jälkeen taas paistaa loppupäivän. Aurinkoa sinne luvataan keskimäärin seitsemäksi tunniksi. Emme siis pelkää sadekautta.

Mun vanhin veljeni on todella kokenut sen alueen matkaaja ja  suositteli häämatkakohteeksi joko Koh Lite:ä tai Koh Tao:a. Laskeudumme maanantai aamulla paikallista-aikaa Bangkokiin ja suuntaamme todennäköisesti bussilla saarille.


Lennot on ostettuna Finnairilta mutta hotelleja katselemme vielä lähempänä. Hepatiittirokotussarjat on aloitettu pikaversiona ja ehdimme ne juuri ja juuri ottamaan ennen matkaa. 158 euroa maksoi A- ja B-hepatiitti yhdistelmärokotteita kolme kappaletta. Ja kun tuo kerrotaan kahdella saadaan summaksi 316 euroa, tämä lovi todella tuntuu hääbudjetissa.. Yyh, miten kallista! Lähestyviin häihin ja häämatkaan aiomme varautua lisäksi aloittamalla maitohappobakteerikuurin. Sanomme "ei" sairastelulle häiden alla.

Normaalisti matkoillamme olemme hyvin aktiivisia, lähdemme hotellista aamulla ja palaamme sinne illalla. Hotellin altailla tai rannoilla emme paljon makoile, vaikka Suomessa sitä erittäin mielellämme teemmekin. Olemme siis jalan liikkeellä koko päivän.
Häämatkalla ajattelimme tehdä tässä poikkeuksen, nautimme hotellista, sen antimista, altaista ja rannoista. Rauhoitumme, nautimme toisistamme ja olemme vaimo ja aviomies toisillemme! <3



Onko hyviä vinkkejä Thaimaanmatkailuun tai vaikkapa hotelleihin?

Love, Ida

Kuvat: Google

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Hääpäivä - Herkkubuffet

-Hanna-

Hääpäivämme jatkui morsiamen ryöstön jälkeen jälkiruoalla, joka tarjoiltiinkin herkkubuffan muodossa.


Mieheni oli taas kerran nikkaroinut hienon kaksitasoisen pöydän jälkiruokaa varten toiveideni mukaisesti, jolloin saimme yläorrelle karkkubuffan karkit ja alas loput herkut, jotka oli sitten tarkoitus korjata pois kakun myötä.



Alkuperäinen ideani oli, että meillä olisi ollut jälkiruokaviini herkkubuffetin kanssa, mutta ohjelma venähti aika pitkälle iltaan, ja ihmiset alkoivat vaatia jo kahvia, joten aloitimme kahvitarjoilun jälkkärin kanssa samanaikaisesti. Itse rakastan jälkkäriviinejä ja se oli juomapuolen kohokohta minulle, jos puhutaan illan antimista. Viininä tarjoilimme Castiôn Moscato d'Asti


Karkkibuffaan keräilin viimeiset kaksi kuukautta ennen häitä kaikkia kivoja hauskan värisiä tai muuten vaan sopivia karkkeja. Kaasoni kanssa pidimme aivoriihen päivää ennen häitä ja keksimme söpöliininimet kaikille karkeille, jonka kirjoitimme Lagerhaussista ostamiimme etiketteihin. Kaikki kannelliset astiat löysin itseasiassa meidän omasta kellarista. En tiedä kuinka vanhoja ne ovat , mutta ne sopivat upeasti tarkoitukseensa. Purkkeja oli myös aika määrä, joten karkkejakin tuli sitten valittua yli kymmentä eri lajia.


Alatasolle olimme leiponeet kaksia erilaisia muffinsseja ja kolmea eri Cake Popseja. Cake popsit asettelimme sidontasieneen joka oli päällystetty koristepaperilla. tarkoituksemme oli tehdä myös minimacarooonseja, mutta niiden kanssa kävi pieni lässähtämisongelma tekovaiheessa, joten teimme viime hetken päätöksen jättää ne pois. 



Tilasin karrkibuffan kauhat ja ottimet Ebaysta ja pussit joihin karkit kerättiin tilasin Etsystä. Leimasin pussit vielä meidän nimikkoleimalla. Sillä samalla, jolla leimasin myös heittojyvien kartiot.


Lisäsimme vielä pöytään antiikkisen vaa'an jonka löysin kippojen ohella kellarista ja asettelimme siihen esille suklaakookosvaahtotikut.


Siskoni ja kaasoni oli askarrellut ihania pompomeja ympäröimään herkkubuffettia tehden siitä erittäin söpön ja luokseenkutsuvan. Täytyy sanoa, että herkkupöytä taisi olla illan kuvatuin osa vieraiden keskuudessa. ;) Valitettavasti missään näissä kuvissa ei lamppuja herkkupöydän päällä ollut vielä sytytetty, joten voin vannoa, että illalla tämä näytti vielä herkullisemmalta!

torstai 24. heinäkuuta 2014

Sulhasen ja Bestmanien rusetit

Ida kirjoittaa.

Mulle oli ihan alusta asti selvää, että jos saisin päättää tulisi sulhaselle ja bestmaneille rusetit kaulaan sekä henkselit. Mun mielestäni tämän hetken sulhasmuodista kivoimman näköinen illalla kun takit on riisuttu. Sulhanen oli heti melko erimieltä asiasta, "ei mitään rusetteja tai ainakaan henkseleitä". Vielä vähän aika sitten ne olivat vain vanhojen miesten juttu.

Noh minäpä sitten kaivelin kuvia netistä ja rusettiin se sulhaseni ihastui. Ihan viimeistään siinä vaiheessa kun soviteltiin eri vaihtoehtoja Pohjanheimolla Tampereella.

Sulhanen osti rusetit itselleen ja kolmelle bestmanilleen Amerikan reissultaan.
Ja tässä ne ovat:



Rusetit ovat luonnonvalossa paljon vaaleampia ja enemmän hopean värisiä, kuin näissä kuvissa. Näiden lisäksi bestmaneille tulee samanväriset taskuliinat ja sulhaselle valkoisesta neilikasta viehe.

Love, Ida

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Hääpäivä - Morsiamen ryöstö

-Hanna-

Tarina hääpäivästämme jatkuu taas ja kyllä vaan, niinkuin varmasti moni arvasikin, niin kaasoni oudon käyttäytymisen selitti morsiamen ryöstö.


Olen kuullut hieman valitusta, että morsiamen ryöstö alkaa olla jo vallan kulutettu tapa ja ihmiset eivät pidä sitä enään niin mukavana, vaan hieman tylsänä.

Näissä häissä siitä ei voi lainkaan puhua samaan salliin, sillä ruotsalaisille tämä ei ole normaali juttu. He eivät siis olleet ikinä kuulleetkaan siitä. Muutamille lähipiirin ihmisille olimme jo ehtineet mainitsemaan tästä perinteestä, mutta muut olivat aivan haavi auki sillä hetkellä kun pihaan kurvasi kaahaen mersu, josta esiin tuli kaksi tummiin pukeutunutta miestä ja kaappasivat morsiamen mukaansa 


Uskaltaisinpa veikata, että muutama oli jopa kauhuissaan sillä voitte kuvitella, että tilanne näytti vähintään oudolta, jossei sitä ole koskaan aikaisemmin nähnyt tai kuullut. Kuulin myös, että jopa ne jotka tästä tiesivät onnistuivat silti pelästymään tapahtumaa! :D
Kuitenkin vieraiden mieltä rauhoitti morsiamen iloinen käytös ja hymyily - taisivat ymmärtää, että sen vaarallisempi tilanne ei ollut kyseessä.


Rosvot onnistivat myös saamaan saaliikseen myös muutaman oluen sekä viiniä kunniapöydästä ja siideriäkin, jotka oli ilmeisesti piilotettu etukäteen lahjapöydän eli hevosvaunujen uumeniin.


Kaasoni kertoi jälkikäteen, että tässä vaiheessa oli ruotsalaiset vieraat olleet niin hämillään tilanteesta, että joku oli jo alkanut kilkuttamaan aterimiaan taas laseihin pusurallin alkamisen merkiksi, sillä morsian oli poistunut paikalta. Onneksi kuitenkin he olivat saaneet tilanteen haltuun ja pääsivät kertomaan mistä oli kyse.


Kaasoni kertoi tarinan, jonka mukaan ennen aikaan Suomessa naapurikunnan miehet tulivat häihin ja ryöstivät hyvät vaimot itselleen, jos ei heidän miehensä pystynyt todistamaan ansaitsevansa vaimoa. 



Jonathanille ja vieraille kerrottiin, että on se morsiankin joutunuut aikamoisen homman eteen, jotta sai luvan naida mieheni ja heille näytettiin video Suomi-polttareista. Palaan videon tekemiseen ja sisältöön myöhemmin, kun ehdin kirjoittamaan postauksen Suomi-polttareideni toisesta päivästä.





Sen verran voin paljastaa, että videossa jouduin toden teolla taistelemaan gladiaattorin lailla polttariseuruettani vastaan, jotta sain lopuksi palkinnokseni Jonathanin! ;)


Kun video oli näytetty sai Jonathan tehtävänsä. Koska hän oli jo näyttönsä antanut kyvyistään rakentaa pöytiä ja baareja, niin tällä kertaa hänen piti rakentaa annetuilla välineillä jotakin morsiamelle. Jotakin hyödyllistä. Ensin hänen piti kuitenkin etsiä rakennukseen tarvittavat työkalut erilaisten vihjeiden avittamana. Vihjeinä oli esimerkiksi: yksi väline löytyy morsiamen kummitädiltä. Tämä saattoi olla hieman hankalaa, sillä Jonathan tapasi kummitätini ensimmäisen kerran kyseisenä päivänä. :)


Baariinkin oli yksi työkalu piilotettu ja sen hän sai meidän tarjoilijakaksikolta pyydettäessä.

 
Molemmat siskoni, Miina ja Jenni tutkailivat tarkasti, että homma meni niinkuin pitää. Ja menihän se sillä valmista tuli oikein maalauksien kera.


Ryöstäjäni saivat viimein viestin, että tehtävä on suoritettu hyväksyttävästi ja morsiamen saa palauttaa, joten ei kait siinä auttanut, kuin astella takaisin juhlatilaan, vaikka mikäs siellä oli autossa rupatellessa mukavia ja juodessa siideriä! :)


Kun pääsin takaisin saliin, minut pyydettiin tarkastelemaan aikaansaannosta ja arvaamaan, että mikä ihme siinä oli oikein kyseessä.


Voin kertoa, että tehtävä ei ollut erityisen helppo. ;)


Vaikka yritin kuinka tarkastella tilannetta monelta kantilta, ei se vain oikein auennut...



Kunnes sitten minulle vihjattiin aika selkeästi, että kyseessä oli koruteline.


Niinpä tietenkin - mitenkähän minä en sitä heti hokannut... ;)




Loppu hyvin, kaikki hyvin. Vieraat selvisivät säikähdyksestä huolimatta ja morsiankin saatiin takaisin. Ohjelma jatkui vielä sillä, että jokainen vieras oli nikkaroinnin aikana kirjoittanut lappuun jonkin asian, jonka sulhasen pitää tehdä morsiamensa hyväksi kahden tulevan vuoden aikana. Kävimme laput läpi ja siellä oli monta saunan rakennusprojektia, Lontoon reissua, lapsia, Converse-kenkien ostamista, Gladiaattorit TV-ohjelman kuvauksiin osallistumista kilpailijana tai gladiaattorina yms yms...

Hauskoja juttuja! Lupasivat pitää huolen, että nämä käy toteen annetuissa aikaraameissa ja tekevänsä tarkistuksia. Sanktioista en sitten tiedä. ;)

Jatketaan taas ensi kerralla!

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Hääpäivä - Puheita ja pääruokabuffet

-Hanna-

Jatkoimme hääpäivän ohjelmaa sulhasen isän puheella. Christer oli opetellut jopa lauseen suomeksi: "Tervetuloa perheeseemme" joka ei ihan aluksi minulle Hallandin murteella lausuttuna auennut! :)
Olin silti kovin otettu! :)


Jonathanin vanhemmat olivat valmistelleet ja editoineet videopätkän Jonathanin lapsuudesta ja nuoruudesta. Sinä riitti kyllä nauramista kerrakseen. Sen verran huvittava näky hän oli mm SVT:n (vastaa Suomen YLEä) tekemässä dokumentissa 15 vuotiaasta Jonathanista, joka rakenteli EBBA-traktoriaan (kyseessä siis Ruotsissa sallittu omatekoinen mopoauto) ja ajeli sillä rinkiä kaupungilla.
 Hän vielä ylpeänä kertoi kameralle dokumentissa, että voisi oikeasti olla näin lauantaina viihdyttämässä kauniita tyttöjä kylillä, mutta siellä hän tuunasi autoaan poikien kanssa tallilla. Kuulemma oma valinta. Haha <3



Kun kaikkien vanhempien puheet oli kuultu siirryimme pääruoan pariin. Tilasimme ruokamme paikallisesta Svarta örnshuset-nimisestä cateringpalvelusta. Vertailimme monia eri vaihtoehtoja ennen kuin päädyimme heihin, mutta heidät erotti joukosta se, että he lupautuivat tulla grillaamaan lihan kokkeineen ihan paikan päälle. Valitettavasti he päätyivät grillinsä kanssa kuitenkin aitan sivupihalle, jolloin heidän grillaamistaan emme päässeet seuraamaan vieraiden kanssa, vaikka tämä oli alkuperäinen tarkoitus.


Kotitilallamme kasvatetaan lihakarjaa, joten oli siis vähintäänkin luonnollista käyttää oman tilamme häränlihaa menussamme. Voimme todella puhua lähiruoasta. ;) Saimme lihan häälahjaksi Jonathanin vanhemmilta. Lisäksi kaikki raaka-aineet olivat lähitiloilta ja vähintäänkin Hallandin alueella tuotettua.
Viiniksi vaitsimme Lindemans bin 50 shiraz 2009. Erittäin kiitelty viini vieraiden keskuudessa.

Koko menumme näytti seuraavanlaiselta.

Almgårdenin härkää:

Entrecote, selkäpihvi ja Pulled beef rintapalasta
 Perunasalaatti Haverdalin perunoista

Piirakkaa Harplingen viherkaalilla ja Kvibillen sinihomejuustolla

Kesäsalaatti Ugglarpsin kasviksista


Kastikkeet:

Barbequekastike, Cimi Churri, Cafe de paris-voi


Hapanleipäpatonki voilla

Juustoja ja rypäleitä


Jonathan sai 30-vuotis lahjaksi äidiltään kristallikellon, jota pääsimme käyttämään häissämme aina kun toast Madamella oli asiaa vieraille. Voin suositella erittäin lämpimästi jotain erityistä tapaa, millä saadaan vieraiden huomio ilman turhempia huutamisia! ;)


Jos sulhanen tai morsian poistuu juhlatilasta ilman puolisoaan, on se Ruotsissa merkki siitä, että pusuralli voi alkaa. Toisin sanoen vessaan kannattaa mennä aikalailla yhtäaikaa. Kaikkien miesten on käytävä suutelemassa morsianta vähintäänkin poskelle, silloin kun sulhanen on poissa saman aikaisesti kun muut vieraat kilistävät aterimilla lasiaan.

 


Tämä tuotti ainakin aluksi hieman hämmennystä suomalaisissa vieraissa, mutta onneksi sukulaiseni ja ystäväni ovat niin ihania ja innoissaan kaikessa mukana, että siellä he jonottivat muiden mukana päästäkseen puusaamaan miestäni! :D





Illallisen aikana ehdin hakemaan ruokaa pariinkin otteeseen ja hyväähän se oli. Erityismaininta piirakalle ja bulled beef-lihalle. Valitettavasti ruoka ehti aina vähän jäähtymään, koska Catering ei ollut sopimuksesta huolimatta toimittanut paikalle lämpölevyjä pöytään, mutta ei se nyt loppuen lopuksi ollut niin suuri haitta. Erinomaista se ruoka kuitenkin oli!



Seuraavana puhevuorossa oli Best Man. Toast Madamet olivat pyytäneet jokaista puhujaa kuvailemaan hääparia kolmella adjektiivilla. Jokaisen puhujan kohdalla he aloittavat esittelyn täten: "Seuraava puhuja on kuvaillut hääparia seuraavanlaisilla adjektiiveilla" Tämä oli todella hauska tapa, sillä en onnistunut arvaamaan kertaakaan adjektiiveista päätellen, kuka seuraava puhuja saattaisi olla! :D Jonkunlainen häivähdys vierailla taitaa olla siitä, että olemme kovia treenaamaan, sillä melkein jokainen kuvaili meitä jollain treeniadjektiivilla. :)




Siskoni piti erityisen kauniin puheen ja erittäin koskettavan. Hän oli nähnyt niin uskomattoman paljon vaivaa kaikkeen häihin liittyvään, etten voi ikinä pukea sanoiksi sitä kiitollisuuden tunnetta, mikä minulla on. Mm. polttarit, koristeet, henkinen tuki ja viikko asumista meidän kanssa ennen hääpäivää. Mihin kaikkeen hän onkaan vaikuttanut. <3

Miina esitteli Jonathanille myös paidan jonka teimme Jonathanille Suomi-polttareissani. Ajatuksena oli, että Jonathan saa laittaa sen päälle, silloin kun olen ihan todella vihainen, niin muistan taas miksi häntä rakastan. Kerron siitä sitten lisää myöhemmin kunhan ehdin postaamaan Suomi-polttareideni toisesta päivästä.


Kaasoni lausui upean runon, jonka minä olin myös onnistunut kirjoittamaan kaason selviytymispaketin kanteen, toisistamme tietämättä. Se oli runo sisaruudesta. Henkilökohtaisesti erittäin koskettava.

Miinan puheen loppuvaiheilla aloin kuitenkin ymmärtään, että nyt on jotakin vialla. Hän siirtyi koko ajan kauemmaksi ja kauemmaksi ovesta ja alkoi puhumaan vähän hassuja. Muistan kysyneeni monta kertaa, että "Mitä nyt tapahtuu? Mitä se tekee? Mitä nyt tapahtuu?". Ongelma oli vaan siinä, että olin puhunut koko ajan suomea, jolloin Jonathan vieressäni ei ymmärtänyt mitään ja hän vain kyseli "What is it hun, What is it hun?" :D :D No, pian se selvisi mistä oli kyse!

Mitä sitten tapahtuikaan - ah rakastan cliffhangereita!! :P
Eli jatketaan taas pian! ;)